Tässä jaksossa Leo ja Kirsi nostava kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavina aiheina keskusteluun: 1) Viime vuonna investoinnit vihreään siirtymään olivat ensimmäistä kertaa yhtä suuret kuin fossiilitalouteen Se, että puhtaamman energian investoinnit ovat ensimmäistä kertaa samalla tasolla kuin fossiilitalouden investoinnit, antaa toivoa isosta suunnan muutoksesta maailmassa. Suurin osa puhtaan energian investoinneista (n 1,1 bilj. dollaria) tehtiin aurinko- ja tuulivoimaan (lähes 500 milj. dollaria). Merkille pantavaa on myös huomattava kasvu sähköautoihin tehdyissä investoinneissa. Liikenteen sähköistyminen on toki ilmaston kannalta parempi ratkaisu, mutta se ei ratkaise kuitenkaan juurisyytä eli ylikulutusta, jota pitäisi pystyä ratkaisemaan samanaikaisesti. Autoilua parempi vaihtoehto on aina autottomuus. HS 27.1.2023: https://www.hs.fi/talous/art-2000009356542.html?share=42708f8c4efc0eea08529d772bf74af2 2) Mittavat disinformaatiokampanjat YK:n ilmastokokouksen (COP27) yhteydessä Climate Action Against Disinformatio (CAAD) on yli 50 johtavan ilmasto- ja disinformaatiojärjestön maailmanlaajuinen liittouma, joka vaatii vankkoja, koordinoituja ja ennakoivia strategioita torjuakseen ilmaston vääristelyn ja disinformaation uhkaa.  CAAD on vastikään julkaissut raportin, joka paljastaa ison disinformaation määrän, jota tietyt toimivat ovat tarkoitushakuisesti levitelleet viime vuoden lopulla Egyptissä pidetyn YK:n ilmastokokouksen alla. Peräti 4 miljoonaa euroa oli käytetty maksettuihin mainoksiin Metassa disinformaation levittämiseksi. Peräti 3 781 disinformaatiota levittävää mainosta, joista suurin osa oli Energy Citizensiltä (American Petroleum Instituten PR-ryhmä), kun taas America's Plastic Makers yksin käytti yli miljoona dollaria ja Saudi Green Initiative julkaisi 13 mainosta. CAAD 19.1.2023: https://caad.info/report/deny-deceive-delay-vol-2/ 3) Miinuspäästöt ilmastotyön seuraavana vaiheena Sitran tuore työpaperi käsittelee miinuspäästöjä eli sitä, miten kasvihuonekaasuja pitää sitoa takaisin ilmakehästä. Vaikka päästöjen vähentäminen pitää olla ensisijaista, on tärkeää, että miinuspäästöihin tarvittavia teknologioita kehitetään. Luonnolla on tähän toki jo ihan oma ja varsin kustannustehokas keksintö - nimittäin metsitys. Riskinä on, että hiilen talteenottomenetelmät (CCS = carbon capture and storage) tekevät entistä hyväksyttävämpää biomassan käytöstä, vaikka tiedämme että hakkuumäärät ovat jo Suomessa ylittäneet ekologisesti kestävän tason. Liiallisen teknologiauskon ei pidä antaa hidastaa päästövähennyksiin tehtäviä investointeja. Sitra 26.1.2023: https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-tyopaperi-miinuspaastot-ovat-ilmastotyon-seuraava-vaihe/ 4) Kuntasektorille uusi ilmasto- ja talousjohtamisen malli, jonka Ilmastoviisaat Fisu -kunnat (Finnish Sustainable Communities) ovat kehittäneet  STT 25.1.2023: https://www.sttinfo.fi/tiedote/motiva-ja-suomen-ymparistokeskus-tiedottavat-ilmasto--ja-talousjohtamisen-malli-kaikille-kunnille-sovellettavaksi?publisherId=69819243&releaseId=69963219 5) Maalämpö-investointeihin annettavat tuet tulisi kohdentaa nykyistä paremmin. HS 28.1.2023: https://www.hs.fi/talous/art-2000009347585.html?share=c13ad60901f6bd1f7083108374312d2c