Yrityksessä on ollut pitkään sisäisiä ongelmia, ja osittain näiden myötä taloon rekrytoidaan uusi johtaja. Työntekijöiden odotukset ovat suuret: he uskovat, että uusi johtaja vihdoin ratkaisee pitkäaikaiset haasteet ja että arki helpottuu oleellisesti. Kun uusi johtaja aloittaa työssään, hän huomaa, että syvälle juurtuneet ongelmat eivät ratkea nopeasti tai yksinkertaisesti. Työntekijätkin näkevät, että vaikka osa jännitteistä lievittyy, osa ongelmista pysyy tai jopa pahenee hetkellisesti. Tämä johtaa väistämättä karvaaseen pettymykseen. Syytökset kohdistuvat johtajaan, jota syytetään kyvyttömyydestä. Hänet halutaan ulos. Wilfred Bion -trilogian kolmannessa ja viimeisessä osassa syvennytään parinmuodostusryhmän problematiikkaan. Tässä perusolettamustilassa ryhmä on odottavan toiveikas ja passiivinen, ja se ylläpitää epärealistista kuvaa siitä, kuinka tuleva muutos tulee ratkaisemaan kaikki tulevaisuuden ongelmat. Epärealistiset muutosfantasiat ja messiaaninen odotus johtavat väistämättä pettymykseen, jolle ryhmä hakee hyvitystä. Kuinka tuhoisaa epärealistisen odottamisen kierrettä voidaan välttää? Miten auttaa ryhmää, joka odottaa suurta pelastajaa johtajasta (tai vaikkapa uudesta tiimin jäsenestä, järjestelmästä, työtiloista tai aatteesta)? Ja kuinka ryhmän vetäjä voi palauttaa ryhmän nyrjähtänyttä turvallisuuden tunnetta? Tässä jaksossa etsimme vastauksia näihin kysymyksiin ja pohdimme, kuinka Bionin teoriat ryhmistä voivat auttaa johtajaa tämän työssä.