Sodat ovat oikeutettuja silloin, kun ne ovat puolustautumista hyökkääjiä vastaan. Myös YK:n peruskirjassa on pykälä tällaisesta oikeutetusta sodasta. Joku älypää keksi sitten ajatuksen, että hyökkäys on paras puolustus. Näin myös hyökkäystä voidaan pitää puolustuksena, joka täyttää YK:n peruskirjassa pykälän oikeutetusta sodasta. Tähän vetosi mm. Yhdysvallat, kun se hyökkäsi Irakiin vuonna 2003. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoi Nobelin rauhanpalkintoa vastaanottaessaan syksyllä 2009 Oslossa, että on olemassa myös oikeutettuja sotia. Mistä käsite oikeutettu sota on sitten saanut alkunsa? 600-luvun alussa Arabian niemimaalla käynnistyi ennen näkemättömän nopeasti ja laajalle edennyt valloitussotien aalto, jota elähdytti uusi uskonto, islam. Aseellinen jihad oli ja on sallittua perinteisen tulkinnan mukaan islamin puolustamiseksi tai islamin vahvistamiseksi ja levittämiseksi, ja sille on laadittu tarkat eettiset säännöt. Myös hyökkäyssota islamin valtapiirin laajentamiseksi on perinteisissä tulkinnoissa oikeutettu jihadina. Vastapainona jihadille eli pyhälle sodalle, paavi Urbanus II:n aloitti ristiretket 1090-luvulla. Tuolloin muotoutui myös käsitys oikeutetusta sodasta. Ristiretket nostivat esille pimeät voimat ympäri Eurooppaa 1090-luvulta alkaen. Kristinuskon varhaisjaksolla martyyrius oli aivan keskeinen tekijä kristinuskon voittokulussa, vaikka kristinuskossa ei ollut luvallista hakeutua martyyriksi. Islamilaisessa järjestelmässä oli ja on suorastaan suotavaa hakea itselleen martyyriutta. Vihan siemen on kylvetty siis kauan sitten, jonka satoa viikatemies edelleen niittää. Näin ei välttämättä tarvitsisi olla, sillä islaminuskon ja kristinuskon rauhaisa rinnakkaiselokin on historian saatossa onnistunut. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori Samu Niskanen, jonka kanssa pohditaan mm. oikeutetun sodan periaatetta - sodankäynnin päämääränä on aina rauhan savuttaminen. Kuva: US Air Force/ Matthew Bruch/EPA