Korkealle pyrkiminen on aina kuulunut ihmiskunnan merkkirakennuksiin pyramideista katedraaleihin. Tornien symbolimerkitys korkealle rakentamisessa on ihmisen kaikkivoipaisuus, mutta myös rappion, pahuuden ja ahneuden vertauskuva kuten Baabelin torni. Oli miten oli, niin varma on se, että tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua osattiin rakentaa kestävästi. Ennen rakentaminen perustui kokemukseen ja kokeiluihin. Pyramidi on hyvä esimerkki siitä, että se pystyy omalla painollaan stabilisoimaan rakenteen. Pyramidin käyttöikä on hyvin pitkä, koska sen oma paino on sen hallitseva kuormitus. Jos rakennus on kestänyt rakennusaikana sen oman painon, se todennäköisesti tulee kestämään kaikki muutkin kuormat, koska ne ovat huomattavasti pienempiä kuin pyramidin oma paino. Tämä on ollut perinteisesti rakentamisen turvallisuuden lähtökohta. Nykyajan rakennusmateriaalit ovat tulleet keveämmiksi, kuten teräs. 2018 arvioidaan valmistuvan rakenteilla oleva kilometrin korkuinen Kingdom Tower Saudi-Arabian Jeddaan. Pilvenpiirtäjät puhkaisevat siis kohta kilometrin rajan. Pysyykö insinööritaito mukana vai taipuuko teräs? Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä, lähes 130 metriä korkea Redi, valmistuu Helsingin Kalasatamaan syksyllä 2018. Kaikkiaan Kalasatamaan tulee näillä näkymin kahdeksan tornia vuoteen 2023 mennessä. Kalasataman tornien lisäksi yli satametrisiä torneja tullee myös Espoon Keilaniemeen. Pasilaankin suunnitellaan korkeita torneja. Onko Suomessa osaamista rakentaa pilvenpiirtäjiä ja valvoa rakentamista? Entä ovatko rakennusvaatimukset ajan tasalla, kun tällä hetkellä suomalainen rakennuskanta ei ole mitoitettu esimerkiksi kestämään minkään suuruisia maanjäristyksiä? Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on talonrakennustekniikan professori Jari Puttonen Aalto-yliopistosta. Aivan aluksi kuullaan eräs epäonninen tarina Manhattanilta.