Kaunainen ihminen märehtii menneitä jälkiä siinä missä aktiivinen ihminen kykenee unohtamaan ja luomaan. Tästä jaosta alkaa reaktiivisten voimien kehitys, joka etenee pappien välityksellä huonoon omatuntoon ja askeettisiin ihanteisiin. Jaksossa käydään läpi Nietzschen kaikkein voimakkaimpien tekstien hahmotelmia Deleuzen kautta. Esitellään myös velan ja syyllistämisen lyhyt historia ja käsitellään mm. kysymystä siitä, onko työttömien nöyryyttämisen mieli nautinnon tuottaminen työssäkäyville...

Onko ajattelu aktiivista? Voiko edes sanoa, että me ajattelemme "itse"? Usein ajattelu alkaa vasta väkivaltaisesta katkoksesta, joka pakottaa kohtaamaan ulkoisen voiman ja luomaan uusia käsitteitä. Kirjeenvaihto-osiossa tarkastellaan arkkitehtuuria ulkoisen, passiivisen ajattelun muotona. Kuinka paljon esimerkiksi ylempiluokkaisen ihmisen korkea käsitys itsestään syntyy häntä ympäröivästä arkkitehtuurista? Lopuksi tarkastellaan typeryyttä filosofisena käsitteenä sekä filosofian tehtävää,...

Podcastaaja on nukkunut pommiin ja joutuu lisäksi siirtymään nauhurin kanssa vessaan kesken nauhoitusten. Tämä ei estä ankaraa selittämistä Sapfon ja Aristoteleen objektiorientoituneesta materialismista eikä teorian toiminnallisen luonteen avaamista. Deleuze ja Nietzsche -osuudessa puhutaan dramatisoinnin metodista: sen sijaan, että kysyttäisiin esimerkiksi "mitä on kauneus", kysytäänkin "kuka tai mikä on kaunis, kuka tai mikä ilmaisee itseään kauniissa asiassa". Muita aiheita: suomalaisen...

Tehdään filosofiaa kissoilla ja tullaan Deleuzen ja Nietzschen olennaiseen kysymykseen: Miten reaktiiviset voimat onnistuvat voittamaan aktiiviset voimat? Entä millaista on myöntävä tahto ja millaista kieltävä? Miksi on tärkeää tulla herkäksi ja miten Nietzsche päätyy ihailemaan sekä sairaita että Jeesusta? Lopuksi esitetään ikuinen paluu eettisenä muotoiluna: “Mitä tahdotkin, tahdo sitä niin, että tahdot myös sen ikuista paluuta. (…) Nietzscheä lannistaa yksi asia maailmassa: pienet...

Käydään läpi palautetta siitä, mikä on Nietzschen kulma heterocringeihmissuhteisiin ja miksi me investoimme halujamme meitä alistaviin mekanismeihin. Varsinainen selitys koskee Deleuzen aktiivisten ja reaktiivisten voimien käsittelyä. Sivutaan myös hierarkian ja ruumiin käsitteitä ja tietoisuuden reaktiivista luonnetta. Jälkipuolella jaksoa otetaan suuri harha-askel ja tarkastellaan, miksi Nietzschellä ja Marxilla ei ole kovin paljon tekemistä modernin oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon tai...

Jatketaan Deleuzen Nietzsche-masinointia. Miten traaginen, dionyysinen ajattelu eroaa dialektisesta ja kristillisestä ajattelusta? Millä tavalla kristinusko maallisine jatko-osineen on tuonut hirvittävää syyllisyyttä ja tuskaa maailmaan, ja mitä tarkoittaa kärsimyksen sisäistäminen? Miten kaikesta voisi tulla myöntämisen ja ilon kohde? Arvioinnissa myös Nietzschen mahdollinen naisviha, olemassaolon viattomuus ja nopanheitto. Lukemista: Deleuzen Nietzsche-kirjasta ensimmäisen luvut osiot...

Aloitetaan Deleuzen Nietzsche-luennan erittäin herkullinen läpikäynti. Mikä on jonkin asian mieli ja mistä arvomme ovat peräisin? Miten todellisuus muodostuu voimien kamppailuista ja hierarkioista? Mitä on vallantahto ja miten sitä tutkitaan genealogisesti? Entä miksi Deleuze inhosi dialektiikkaa niin kovasti? Lukemista: Gilles Deleuze: Nietzsche ja filosofia Herakleitos: Yksi ja sama

Nietzsche on yksi niistä harvoista ajattelijoista, jotka tekee mieli laittaa metaforiseen myrkkykaappiin piiloon ihan nuorimmilta. Miksi näin, ja miten Nietzsche käsitetään yleensä väärin? Onko relativismia olemassa ja mikä on sen suhde perspektivismiin? Jaksossa käsitellään Nietzschen lukemisen kolme pääongelmaa, esitellään Nietzschen elämänvaiheet ja kerrotaan mistä aloittaa. Paljon puhetta mursunviiksistä ja hyvin vähän Deleuzesta. Lukemista: Nietzschen lopun aikojen "trilogia" Ecce...

Jos filosofia on vaarallinen hanke, josta on historiassa voinut saada jopa kuolemantuomion, miksi niin moni filosofi näkee suuresti vaivaa itsestäänselvyyksien turvaamiseksi? Jakso on ääniessee, jossa tarkastellaan filosofian suhdetta valtaan sekä tuotteen ja tuotannon tasoihin. Luettavaa: Afterward from The Democratic Forest. William Eggleston in Conversation with Mark Holborn. http://www.egglestontrust.com/df_afterword.html Gilles Deleuze & Félix Guattari: Anti-Oidipus, luku...

Mistä empirismissä on kyse, tiedosta vai käytännöstä? Jakautuuko filosofia teoreettiseen ja käytännölliseen? Mikä on subjekti, ja miten epäluuloisesta naturalismista päädytään siihen, että maailma perustuu fiktioihin? Miksi empirismi on mielikuvituksen eikä aistien filosofiaa? Jaksossa tiivistetään Humen ajattelu nuoren Deleuzen ensimmäisen tutkimuksen pohjalta ja kuullaan ensi kertaa suomennettua tekstiä tuosta kirjasta. Lukemista: Gilles Deleuze: Empirisme et subjectivité: essai sur la...

"Mitä filosofi sanoi toiselle?" Jaksossa selitetään erittäin huono vitsi, joka toimii avaimena 1700-luvun filosofiaan. David Hume on kovaa kamaa, mutta oliko hän pelkkä Kantin muusa? Mihin oppikirjat keskittyvät Humen kritiikissä ja mitä ne jättävät kertomatta empirismistä? Entä mitä tekemistä Deleuzella on tässä jupakassa? Toisena puhujana jaksossa esiintyy Iines-kissa. Lähteitä ja lisälukemista: Gilles Deleuze: Empirisme et subjectivité: essai sur la nature humaine selon Hume /...

Elämä ei ole mitään henkilökohtaista, Deleuze kirjoittaa. Yksilö on elämän väliaikainen vaikutus, ja yksilöön pakattu elämä on surkastunutta. Mitä sitten voi sanoa Deleuze-nimisen hahmon elämästä? Mikä oli nuoren Deleuzen salainen noitavaihe ja miksi elämän filosofi teki itsemurhan? Lukemista ja katsomista: Deleuzen aakkoset eli L'Abécédaire de Gilles Deleuze löytyy mm. tekstitettyinä Youtube-klippeinä ja englanninkielisenä...

Yksi filosofian vanhimmista kiistoista koskee yleiskäsitteiden ja yksittäisten asioiden suhdetta. Mistä on kyse, miten fransiskaanimunkki Duns Scotuksen "tämyys" liittyy kiistaan ja mitä Deleuze ja Guattari tekevät seksikkäällä transversaalin käsitteellään? Ja muuta filosofiaa.

Johdatus jatkuu: puhutaan Deleuzen systemaattisuudesta, elitismistä, epäintuitiivisuudesta ja liiallisuudesta. Miksi tehdä filosofiaa "vaikealla tyylillä"? Mitä tekemistä tyylillä ylipäänsä on filosofian kanssa, ja miksi eron ajattelijoiden sukupolvi (Deleuze, Derrida, Foucault ja kumppanit) nousi juuri 1960-luvun Ranskassa? Filosofia toimii aina jo tyylillisesti, affektiivisesti, ruumiillisesti, niin kuin tämäkin podcast.

Mistä EXPLAIN DELEUZE TO ME -meemi kertoo? Mikä on filosofian suhde uuteen ja miksi ero koetaan uhaksi? Johdantojaksossa selitetään pahalla tahdolla ja huonolla tuulella Deleuzen lähtökohtia.