Mitä ajatuksia herää, kun oma kumppani kertoo ryhtyvänsä doulaksi? Miten muut ovat kommentoineet tätä uutta elämäntapaa ja kuinka perhearki on muuttunut synnytyspäivystysten myötä? Tässä jaksossa ääneen pääsevät doulien puolisot. Joel Heikura ja Ville Torvinen ovat seuranneet vierestä puolisoidensa työtä muutaman vuoden ajan. He kertovat, kuinka puolison työ vaikuttaa omaan elämään, mihin outoihin juttuihin he ovat törmänneet ja millaisista ominaisuuksista on doulan puolisona hyötyä. Löytyykö...

Millaista on olla raskaana ja synnyttää miehenä yhteiskunnassa, jossa jo äitiyshuolto sanana sulkee oman odotuksen ulkopuolelle? Miksi on tärkeää, että tarinat ja kokemukset transvanhemmuudesta tavoittavat nimen omaan muita transihmisiä? Millaisin tavoin ammattilaiset voisivat paremmin huomioida odottajien, synnyttäjien ja vanhempien moninaisuuden ja kuinka vastata kanssaihmisten uteliaisiin kysymyksiin? Yksin isäksi -dokumentissa omaa vanhemmuusmatkaansa synnytykseen asti avaava Nooa...

Mirjam Raudasoja on psykologi, joka on väitellyt tohtoriksi liittyen synnytyskokemuksiin ja siirtymävaiheen psyykkiseen hyvinvointiin vanhemmaksi tultaessa. Vanhemmuusteemojen ääreen häntä veti oma äidiksi tulo. Vaikkei Mirjam ole varsinaisena neuvolapsykologina toiminut, keskustelemme kysymyksistä ja aiheista, jotka usein nousevat esiin odotusajan vastaanotolla psykologin luona, ja kuinka psykologille voi hakeutua. Miksi on tärkeää, että jo raskausaikana tulee pohtineeksi myös omaa...

Laura Levänen koki kaksi myöhäistä keskenmenoa ja tarvitsi väylän purkaa ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan. Syntyi Keskenmenoklubi, joka nykyään on usean tuhannen ihmisen vertaistukiyhteisö. Laura kertoo omista menetyskokemuksistaan ja keinoistaan pitää yllä toivoa omasta lapsesta. Yksityiseltä lääkäriltä he saivat näkemyksiä mahdollisen seuraavan raskauden jatkumiseen ja Lauralle asennettiinkin kohdunkaulan tukilanka, jonka tarkoitus on ehkäistä ennenaikaista synnytystä. Keskustelemme...

Miten doula synnyttää? Voiko doula doulata itseään? Pitäisikö jokaisella doulalla olla doula? Anna-Riitan kanssa jaksossa keskustelevat doulat Vilma Kuikka ja Mari Pihlajaharju, jotka odottivat kuopuksiaan doulakoulutuksensa edetessä. Pohdimme millaisia paineita synnytysammattilaiset saattavat kokea, mitä hyötyjä ja haittoja on siitä, että ammattilaiset jakavat omia kokemuksiaan ja miten omat kokemukset ja näkemykset ovat olleet erilaisia aikana ennen doulaopintoja ja niiden jälkeen....

Miksi jotkut vauvat syntyvät matkalle ja miksi matkasynnytysten määrä on kasvanut? Jaksovieras Mari Hiekkanen on synnyttänyt matkalla synnytyssairaalaan neljä kertaa. Jaksossa kuullaan Marin erilaisista synnytyskokemuksista, ärsyynnytään median tavasta julistaa puolisot kätilöiksi ja pohditaan, millaiset piirteet ammattilaisessa tukevat synnyttäjää, kun vauva saapuu yllättäen tai ennakoidusti matkalla sairaalaan. Miten maantieteellinen sijainti vaikuttaa matkalla synnyttämisen...

Miten rivikätilöstä tuli vuosien saatossa ay-pamppu eli mikä sai vaikuttamaan asioihin? Mitä kätilöys merkitsee silloinkin, kun ei tee perinteisiä kätilön tehtäviä? Tässä jaksossa Millariikka Rytkönen kertoo omasta matkastaan kätilöksi ja sotealan vaikuttajaksi, pohtii erilaisia identiteettejään ja antaa esimerkkejä pienistä mutta merkittävistä muutoksista, joita on saanut varsin byrokraattisessakin ympäristössä aikaan jo kauan ennen TEHYn puheenjohtajuutta. Mitä epätasa-arvoa liittyy...

Elokuussa 2024 elokuvateattereihin saapuu ensimmäinen kotimainen kokopitkä synnytysaiheinen dokumentti Kivun ja ilon työ. Mitä kaikkea elokuva näyttää ja miksi se ei ole täydellinen kuvaus synnyttämisestä Suomessa? Tässä jaksossa vieraana on elokuvan käsikirjoittaja, ohjaaja ja kuvaaja Karoliina Gröndahl. Karoliina kertoo miten päätyi alalleen, miksi alkoi tehdä dokumenttia synnytysammattilaisista ja mitä kaikkea hän oppi elokuvan tekemisen aikana. Anna-Riitta ja Karoliina juttelevat muun...

Mikä on vapaasynnytyksen ja avustamattoman kotisynnytyksen ero? Miksi joku valitsee synnyttää ilman kätilön läsnäoloa ja mitä olisi tärkeä ottaa huomioon, kun pohtii avustamatonta kotisynnytystä vaihtoehtona? Anna-Riitan kanssa juttelemassa on synnytysnörtti ja neljän lapsen äiti Ndéla Faye, jonka kaikki lapset ovat syntyneet nopeasti ja kolme heistä kotioloissa. Ndéla kertoo, miten hän päätyi synnyttämään kotona ja avustamattomasti, ja kuinka esimerkiksi vauvan vieminen rekisteriin sujui....

Suomessa valittiin tammikuussa 2024 ensimmäistä kertaa vuoden doula. Tässä jaksossa pääsemme kuulemaan, millainen on ollut vuoden doulaksi 2024 valitun helsinkiläisen Anu Tyvijärven polku doulaksi, miten hän itse näkee roolinsa vuoden doulana ja millaisia tulevaisuudennäkymiä tähän asti sivutoimisesti toimineella yrittäjällä on. Jakson lopussa Anu jakaa myös vinkkinsä doulauraa aloittelevalle ja doulaurallaan kipuilevalle.

Katriina oli ilmoittanut jo lapsena, että aikoo adoptoida lapsen. Yläasteella hän piti aiheesta esitelmän. Parikymppisenä tuntui, ettei hän ehkä haluakaan lapsia. Nykyisen kumppanin tavattuaan hän kuitenkin otti varhain esille lapsitoiveensa ja ajatuksensa adoptiosta. Millainen adoptioprosessi on ja mitä adoptiovanhemmilta vaaditaan? Missä lapsi on ennen adoptiota ja onko hänellä oikeus tietää syntymävanhemmistaan jotain? Jaksossa juttelemme kotimaan adoptiosta ja Katriinan kohtaamista...

Mitä tietoja synnyttäjistä kerätään ja kuka tietoa tuottaa? Mitä meidän tilastomme kertovat verrattuna naapurimaiden tilastoihin ja mikä jää tilastoissa näkymättömiin? Anna-Riitan ja yleisön kysymyksiin on vastaamassa THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler, joka aikanaan päätyi synnytystilastojen pariin sattumalta, mutta tempautui niiden maailmaan eikä innostukselle ja kiinnostukselle näy loppua. Pohdimme tilastoinnin puutteita muun muassa doulan näkökulmasta ja esitämme toiveita seuraaviin...

Millä nimityksillä vanhempia voi kutsua? Kuka määrittelee vanhemmuusnimikkeet ja miksi monissa lomakkeissa oletetaan, että lapsella on äiti ja isä? Ovatko vanhemmuussanat yleistä riistaa vai lapsen käytettäväksi tarkoitettu hellittelynimi? Tässä jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelee 1-vuotiaan vanhempi Veera Mertsola, joka kertoo omasta vanhemmuusmatkastaan ei-binäärisenä, ei synnyttävänä vanhempana ja siitä, kuinka hän löysi itselleen sopivan vanhemmuussanan. Jaksossa sivutaan muitakin...

Miten kätilön koulutuksella voi ryhtyä tutkijaksi? Miksi on tärkeää saada tutkittua tietoa myös kätilöiltä? Miten tutkittu tieto siirtyy käytäntöön? Vieraana podissa on kätilö, terveystieteiden maisteri ja väitöskirjatutkija Laura Sandström, jonka uraa ovat johdattaneet monenlaiset sattumat. Tällä hetkellä hän kehittää interventiota uudelleensynnyttäjien synnytyspelkoon osana väitöskirjatutkimustaan Tampereen yliopistossa. Laura kertoo tutkijan arjestaan ja pohtii tulevaisuudennäkymiä...

Miksi tiukat sukupuolinormit ovat haitallisia kaikille? Missä kaikessa oletus naisesta raskaana näkyy raskauden ja synnytyksen aikaisissa tuotteissa ja palveluissa? Mitä meistä jokainen voisi tehdä, jotta kaikilla odottajilla olisi mahdollisimman hyvä olla? Runoilija, DEI-konsultti ja toista lastaan odottava Nelli Ruotsalainen kyseli Instagramissa mistä ihmeestä löytyisi odotusvaatteita, jotka eivät huutaisi naiseutta. Raskauteen ja synnytykseen liittyvät asiat ovat vahvasti sukupuolitettuja...

Ahtaalle ajetut työolosuhteet ja riittämätön palkka ovat saaneet Suomessa aikaiseksi varsinaisen kätilökadon, kun pitkästi ammattiinsa kouluttautuneet kätilöt marssivat ulos jopa jo muutamien työvuosien jälkeen. Tässä jaksossa kuulemme yhden kätilötyön jättäneen tarinan alanvaihdoksestaan. Emilia Partti kertoo miten alun perin päätyi alalle, millaisissa kätilötehtävissä toimi ja mikä lopulta sai sanomaan heipat itselle rakkaalle ammatille. Emilia kertoo myös siitä, kuinka kätilöys ja douluus...

Kun Doula-akatemian sertifiointikoulutuksen päättäneitä ihmisiä on jo 66, on hyvä aika kuulla, mitä alumneille kuuluu. Millaisia polkuja koulutuksen jälkeen on kuljettu, mitä hyötyjä koulutuksesta on saanut ja minkälaisena tulevaisuus piirtyy? Yhteensä kymmenen doulaa kaikilta menneiltä vuosikursseilta kertoo kuulumisiaan.

Neljännen kauden aloitusjaksossa jaetaan välähdyksiä siitä, millaisia unelmia on doulan työstä haaveilevilla ja millaisia unelmia puolestaan jo doulana toimivilla. Olet tervetullut kuuntelemaan aiheesta lisää Doula-akatemian maksuttomaan webinaariin ma 27.11. klo 12. Ilmoittautuminen on auki Doula-akatemian verkkosivuilla.

Miksi ihmeessä kätilöt hurraavaat perussuomalaisiin kuuluvan kollegansa läpipääsyä eduskuntaan? Miltä näyttää ja kuulostaa rasismi synnytysyksikössä? Kuinka edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa alalla, joka on muun muassa todella rasistinen, trans- ja homofobinen ja läskivihamielinen? Pitäisikö kaikkien doulien ja kätilöiden olla feministejä? Miksi ei riitä, että on mukava työkaveri ja saa asiakkailta kiitosta? Tässä jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelee kätilö Reetta Friimäki, joka jo...

Doulat eivät suinkaan ole ainut päivystysluonteista työtä tekevä ammattikunta, vaan myös esimerkiksi vastaanottoperheenä toimivat perhehoitajat saattavat viikkotolkulla odottaa sitä yhtä puhelua. Vieraana on varhaiskasvatuksen opettajan töistä oman lapsen kotihoidon kautta vastaanottoperhehoitajaksi päätynyt Anniina Salakka, joka hoitaa perheensä kotona pieniä lapsia, jotka odottavat pysyvämpää ratkaisua. Mitä kaapeissa on odottamassa yllättäen saapuvia pikkuisia varten, miltä tuntuu luopua...

Rintamaidossa on paljon hyötyjä vauvalle, mutta imetyksestä hyötyy myös imettäjä. Vaikka pitkään imettäminen, erityisesti nuorella iällä, ehkäiseekin gynekologisia ja rintasyöpiä, on hyöty tilastollinen ja syöpä voi osua omalle kohdalle riskiä vähentävistä tekijöistä huolimatta. Jaksossa kätilö, imetystukiäiti Tuuli-Annika Kuusaari kertoo sairastumisestaan rintasyöpään kuopuksensa vauvavuotena ja sen vaikutuksesta vuosia katkeamattomasti jatkuneeseen imetykseen. Tuuli-Annika kertoo epäilyksen...

Miten nepsy pärjää doulan työssä? Tässä jaksossa aikuisena ADHD-diagnoosin saanut Anna-Riitta ja niin ikään aikuisena autisminkirjon diagnoosin saanut Paula Sankala keskustelevat neuroepätyypillisyyden tuomista lisämausteista doulan työhön. Doulan työ saattaa vaihtelevuudellaan ja yllätyksellisyydellään tuoda hyvät dopamiinikiksit, ja toisaalta päivystysluonteisen työn kuormitus ja aikataulujen ennakoimattomuus ja runsaat ihmiskontaktit voivat rasittaa rutiinia ja rauhaa kaipaavaa ihmistä....

Tässä jaksossa kuljetaan ajassa taaksepäin useita vuosikymmeniä. Anna-Riitan vieraana on hänen oma mummunsa Marjatta Pöyri, joka lähti vuonna 1958 opiskelemaan Kätilöopistoon ja ennen kouluterveydenhoitajan uraansa toimi kätilönä 1960-luvulla. Jaksossa kuullaan kätilöopinnoista, opiskelijan arjesta ja kätilötyön realiteeteista pienissä aluesairaaloissa aikana, jolloin Suomi oli vasta siirtymässä kotisynnytyksistä sairaalasynnytyksiin. Juttelemme myös imetyksen tilanteesta tuolloin sekä...

Toisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa päästään vihdoin kuulemaan synnyttäjien kokemuksia doulista. Syitä palkata doula on yhtä monia kuin perheitäkin, vaikka jotkut seikat toistuvat useammin kuin toiset. Tässä jaksossa kahden lapsen äiti Mari sekä viidettään odottava Anni kertovat milloin kuulivat ensi kertaa doulista, miksi tulivat hankkineeksi itselleen doulan ja kuinka löysivät itselleen sopivan doulan. He kertovat myös siitä, miten hyötyivät doulasta matkan varrella. Doulapodi jää...