Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa...

Joidenkin mielestä se on kurki, kotka tai metso, toiset tykkäävät enemmän karhusta, ilveksestä tai ketusta. Joillekin suosikkieläin voi olla lohi, hauki tai vaikkapa rapu. Myös nokkosperhonen, lehtohepokatti, meduusa, vanamo, mänty ja sinivuokko ovat tunnetusti ihmisten arvostamia lajeja. Mikä on suosikkieläimesi tai kasvisi? Kerro miksi pidät jostain eliölajista erityisesti tai kerro mitä eläintä kaipaat. Asiantuntijana studiossa on Riku Lumiaro. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Mika...

Vihellyksiä, tööttäyksiä, puhkumista, huhuilua, sihinää ja suhinaa. Lintuja ja nisäkkäitä voi yrittää kutsua eri tavoin. Mutta vain harvat osaavat matkia useampia lintu- tai eläinlajeja. Äänten opettelu vaatii työtä ja ehkä vähän musiikkikorvaakin. Yle etsii vielä kuukauden ajan Luontokuiskaajaa, osaatko korahdella kuin kurki, visertää kuin västäräkki ja ulvoa kuin susi? Esitä oma tulkintasi vaikkapa viirupöllöstä tai hirvestä, tai kerro toiveesi, mitä lintua tai nisäkästä haluaisit oppia...

Luonto elää huhtikuussa voimallista aikaa, metsät ja pellot ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Ohto Oksanen ja Juha Blomberg.

Tikat voivat rummuttaa viestinsä saman lajin edustajille mitä moninaisin tavoin. Aina se tapahtuu nokka rumpukeppinä, mutta alusta vaihtelee paikasta riippuen. Jo vosikymmenien ajan pylväiden metallihatut ovat kelvanneet rumpukalvoksi tai kadun varressa oleva lampunkupu, nykyään tikka saattaa lumoutua jopa peltikaton äänestä. Luku sinällään on perinteinen soidinääni - rummutus puun kylkeen. Miten tikkoja voi tunnistaa pelkän rummutuksen avulla ja onko se vaikeaa? Kuuntelijoiden kysymyksiin...

Aika moni meistä on nähnyt majavan kaatamia puita, majavien tekemiä puuröykkiöitä, rantapenkereeseen kaivamia koloja tai jopa padon. Mutta kuinka moni on nähnyt majavan uimassa tai työn touhussa? Majavat liikkuvat enimmäkseen ilta- ja yöaikaan, joten jos haluaa tutustua niihin, on oltava itsekin liikkeellä hämärissä. Silloin voi nähdä suuren tumman hahmon uimassa kotikosteikollaan. Suuri, lättänä häntä toimii melana ja peräsimenä. Majavat ovat merkittäviä maisema-arkkitehtejä, ne voivat...

Muurahaiset, metsähiiret, ampiaiset, jauhopukit, turkiskuoriaiset, pulut, oravat, sokeritoukat, lutikat. Moniin rakennuksiin hiipii, ryömii, lentää ja hipsuttelee erilaisia kutsumattomia vieraita, joista osa on melko harmittomia, mutta jotkut voivat olla hyvinkin kiusallisia. Miten toimia tällaisten vieraiden kanssa, kannattaako harkita yhteiseloa vai pikemminkin välitöntä eroa? Luonto-Suomen illassa tutustutaan kotien kiusallisiin vieraisiin. Kysy eläimistä joiden kanssa et tule toimeen...

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden ensimmäinen laji koskikara kuuluu radiossa maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Tänä keväänä...

Helmipöllön puputusta tai varpuspöllön vihellystä on kuulunut jo paikoin alkuvuodesta lähtien, mutta parhaimmat hetket pöllöretkille ovat helmi- ja maaliskuussa. Pöllöjen äänet pimeässä yössä ovat varma merkki myös tulevasta keväästä. Myyrätilanne vaikuttaa pöllöjen pesintään ja osa yön tarkkasilmäisistä lentäjistä saattaa jättää pesinnän väliin, jos ravintoa ei ole riittävästi. Kysy pöllöistä, niiden elämästä, äänistä, tuntomerkeistä ja kerro omakohtaisia havaintoja näistä...

Varis, harakka, naakka, korppi ja närhi. Tuttuun ketjuun voi lisätä vielä kuukkelin, mustavariksen ja pähkinähakin. Siinä on kahdeksan älykästä, valpasta, uteliasta ja kekseliästä varislintua, jotka elävät Suomen luonnossa. Kaikilla niillä on hieman omalaatuisia käyttäytymispiirteitä. Mikä lajeista on suosikkisi? Studiossa asiantuntijana on ornitologi Heikki Kolunen. Lähetyksen toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Voiko luonto auttaa masentunutta? Lisäävätkö linnut onnellisuutta? Vähentävätkö puut stressiä? Luonnon terveysvaikutukset ovat alkaneet kiinnostaa yhä enemmän viime vuosina. Miten luonto vaikuttaa ihmisten mieleen ja mielenterveyteen? Kerro oma tarinasi tai kysy aiheesta. Luonto- Suomen lähetyksessä ovat asiantuntijoina Tampereen yliopiston psykologian professori Kalevi Korpela ja psykologian tohtori Kirsi Salonen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Jyrki Hakanen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomen talvet muuttuvat. Kun ilmasto lämpiää, lumen määräkin vähenee. Miten talvet ovat jo muuttuneet kotiseudullasi vai onko mielestäsi kaikki kuten aina ennenkin? Asiantuntijoina studiossa ovat professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta, ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF-Suomesta ja Ylen:n meteorologi Kerttu Kotakorpi. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Jyrki Hakanen.

Työmatka taittuu näin talvellakin näppärästi pyöräteitä pitkin ja samalla vältetään ajaminen ruuhkassa omalla autolla. Talvipyöräily lumisilla tai lumettomilla metsäpoluilla ja kaupunkien moninaisilla kulkuväylillä on kokenut viime aikoina suuren nousun ja sama kehityssuunta jatkuu edelleen. Jokainen pyörällä ajettu kilometri on arvokas ja säästää ympäristöä, vertaa tätä liikkumismuotoa mihin muuhun tahansa. Pyörän pitää kuitenkin toki olla talvikunnossa, jos mielii matkata turvallisesti ja...

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi...

Graavilohi, silakat ja sillit, lipeäkala, muikun mäti - jouluna pöydät notkuvat kalaherkuista. Mutta miten kalat kannattaa käsitellä ja mikä kala sopii parhaiten mihinkin ruokaan? Kaipaisitko uusia vinkkejä joulun kalaresepteihin? Tiesitkö muuten, että syömällä kotimaista villikalaa voit myös vaikuttaa positiivisesti ympäristön tilaan? Vuoden herkullisimpana päivänä kannattaa nostaa esille myös omat maistuvat kalamme kuten hauet, silakat ja särkikalat. Jaa meille hyvät kalaruokavinkkisi ja...

Mitä taivaalla voi nähdä juuri nyt? Mistä tähtiharrastus kannattaa aloittaa? Miten tähtikuvioita nimetään? Miksi tähdet tuikkivat? Ovatko suomalaiset innokkaita tähtiharrastajia? Entä pääsevätkö yhä harvemmat meistä näkemään tähtiöiden ihmeitä lisääntyvän valon keskellä? Kerro omia tähtitarinoitasi tai kysy avaruudesta ja tähdistä. Paikalla asiantuntijoina ovat Anne Liljeström ja Tuukka Perhoniemi Tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta. Juontajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Miten luodaan hyvä lintujen ruokintapaikka? Mihin se sijoitetaan ja millaisilla eväillä saa pihapiiriin mahdollisimman paljon vieraita? Entä miten lauhtuvat talvet muuttavat pihalintujen käyttäytymistä ja onko siitä jo kertynyt havaintoja? Voit myös kertoa, millaisia kavereita ruokintapaikallasi on vuosien saatossa vieraillut. Talviruokintaillan asiantuntijana on lintututkija Pertti Koskimies, toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho...

Luontovalokuvaus on yksi suosituimmista harrastuksista. Kameran kanssa liikkuvat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat. Lapsillakin on kamerakännykät. Luontovalokuvaajia näkee kaikkialla: kaupunkipuistoissa, rannoilla, metsissä, pelloilla. Nykykameroilla voi kuvata lähes pimeässä ja vaikeistakin kohteista on mahdollista saada tarkkoja kuvia. Puhelimillakin voi ottaa hyviä otoksia. Kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa huippukuva, vai onko? Miksi toiset saavat hienoja kuvia...

Luonto-Suomen myrskyillassa puhutaan syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Talitiainen, sinitiainen, kuusitiainen, töyhtötiainen, lapintiainen ja hömötiainen. Siinä on kova tiaiskuusikko, joka viihdyttää luonnonystäviä kesät talvet. Tintit käyttäytyvät eri tavoin. Toiset niistä muuttavat säännöllisesti, osa vaeltaa ja osa on lähinnä paikkalintuja. Joidenkin kannat ovat nousseet, toisten jyrkästi laskeneet. Miten, milloin ja missä eri tiaislajit pesivät? Mitä ne syövät ja miten ne valitsevat pesäpaikkansa ja puolisonsa? Keskiviikkona 28.10. vietetään Luonto-Suomen...

Vuosituhansien ajan nuotiolla on valmistettu mitä erilaisempia ruokia. Nykyään hiilien lämmössä paistetaan nopeasti valmistuvia grillimakkaroita, mutta Luonto-Suomen nokikokit eivät tähän tyydy vaan ohjelmassa sukelletaan jälleen todellisten makujen maailmaan. Nokikokit asettuvat liekkien äärelle Nastolan Arrajärvellä ja valmistavat suorassa lähetyksessä herkullista ruokaa. Arrajärven rannan läheisyydessä ovat Viivi ja Jukka Vesanen sekä Asko Hauta-aho, puheluja studiossa ottaa vastaan Juha...

Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Luonto-Suomessa pohditaan syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärämpi vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea...

Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko...

Millainen onkaan ollut tämän syksyn sienisato? Oletko kenties törmännyt johonkin uuteen, kiintoisaan sienilajiin? Entäpä miten sienestys kannattaa aloittaa? Kysy meiltä kaikkea mahdollista noista metsiemme kenties jännittävimmistä eliöistä. Asiantuntijoina studiossa ovat sienineuvoja Marjo Ranta Uudenmaan Martoista ja Jarkko Korhonen Suomen Sieniseurasta. Toimittajana suorassa lähetyksessä ovat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kerro omia suomuistojasi tai kysy tutkijoilta soista. Luonto-Suomen suoillassa ovat asiantuntijoina Minna Väliranta ja Harri Vasander. Toimittajina ovat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Kuva: Hannamari Vallila / Yle