Miten yrityksen tulisi rakentaa digitaalisen myynnin strategia? Entä miten varmistetaan, että se todella tukee liiketoiminnan tavoitteita? Kuulemme Katriinan ja Sirkkiksen kanssa asiasta lisää Columbia Roadin Suomen liiketoimintajohtaja Emmi Tervalalta.

Moni asia työelämässä – ja toki elämässä yleensä – liittyy matematikkaan ilman, että välttämättä edes sitä itse tajuamme. Viimeisimpänä tekoäly on tuonut sen osaksi monen arkea entistä näkyvämmin. Ei siis olekaan aivan tuulesta temmattua, että matemaattinen tausta voisi olla hyödyksi myös erilaisissa työtehtävissä erityisesti teknologia-alalla. Tämän kertainen vieraamme tietääkin asiasta yhtä sun toista. Miten matemaatikoksi oikein päästään? Entä mitä hyötyä siitä on voi olla toimitusjohtajan...

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – vaiettu ilmiö Suomessa? Lehtien palstat ja uutisotsikot ovat viime kuukausina täyttyneet syntyvyyskeskustelusta sekä erilaisista ilmiöistä aiheen ympärillä. Aihe herättää tunteita – ymmärrettävästi. Yksi näkökulma, jonka koemme jääneen vähemmälle huomiolle on raskaus- ja perhevapaisiin liittyvä syrjintä. Monelle saattaa esimerkiksi tulla yllätyksenä, että väestötasolla joka neljäs on kokenut raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Mitkä ovat yleisimmät raskaus- ja...

Oli kyse mistä toimialasta tahansa, yksi asia yhdistää yritystä kuin yritystä: kasvun tavoittelu. Vaikka näkökulma saattaa tuntua suurten missioiden keskellä kyyniseltä, on jokaisen yrityksen olemassaolon kannalta välttämätöntä, että osakkaille luodaan arvoa. Toisin sanoen kasvu mahdollistaa pitkällä tähtäimellä myös ylevämmät visiot ja haaveet. Samaa ajatusta voidaan soveltaa myös Suomi Oy Ab:hen, jonka osakkaita me kaikki olemme. Jo pidemmän aikaa Suomen talouden kasvu on ollut hyvin...

Vaikka kansainvälisyys on nykyään monen suomalaisen yrityksen arkipäivää alusta asti ja valtioiden rajat osana globaalia maailmaa ovat hämärtyneet, ei onnistuminen "kv-markkinoilla" ole edelleenkään itsestäänselvää. Onnistuminen vaatii myyntiä ja myynti puolestaan kohtaamisia sekä ymmärrystä potentiaalisten asiakkaiden tarpeista ja toiveista – oli kyse sitten tuotteista tai palveluista. Pääsääntönä onkin tuntea paitsi markkina myös kulttuuri, johon lähdetään. Mitkä ovat tärkeimmät askeleet...

Moni yritys tavoittelee asemaa oman alansa ajatusjohtajana; kysyttynä suunnannäyttäjänä, jota seurataan ja kuunnellaan. Eikä ihme, sillä asema kärjessä tuo mukanaan myös kaupallista potentiaalia ja vetovoimaa. Yritysten missioista ja korulauseista viis ajatusjohtajuus vaatii kuitenkin henkilöitä ja henkilöitymistä. Yritysten johtajilla on ratkaiseva rooli siinä, ottaako yritys paikan ajatusjohtajana vai ei. Ilman heidän panostaan ja vastuunkantoaan mahdollisuuteen tarttuu todennäköisesti joku...

Siinä, missä verkostoituminen voi meissä suomalaisissa herättää hieman tuskaisiakin tunteita, verkostojen merkitys etenkin työelämän kannalta on ilmeinen. Ne luovat liiketoimintaa ja avaavat ovia uusista työpaikoista hallituspaikkoihin. Verkostot ovat lisäksi paljon muuta. Bisnespäivän yhteistö on tästä hyvä esimerkki: kyse on myös ystävyydestä, tuesta, sparrailusta ja inspiraatiosta. Mitä ovat hyvät tavat lähteä mukaan keskusteluun? Tykkäävätkö suomalaiset jutella säästä? Entä voiko liidejä...

Naisten osuus kansainvälisten teknologiafirmojen johdossa on suhteellisesti hyvä: Esimerkiksi Google Cloudilla sekä Nordicin että Suomen laivoja navigoi nainen. Samaan aikaan teknologia-alalla tunnetusti myös kipuillaan siitä, ettei "naisia vain löydy". Jos asiaa katsoo puhtaasti globaalien suuryritysten näkökulmasta, on tilanne todennäköisesti yhtä kaksipiippuinen. Siinä, missä suuri pelikenttä mahdollistaa laajemmat verkostot, tuo se samalla mukanaan tasapainottelua eri kulttuurien ja...

Vuonna 2017 Yle Urheilu teki laajan selvityksen palkkatasa-arvon tilanteesta huippu-urheilussa. Selvityksen mukaan jalkapallossa naisen euro oli neljä senttiä: Naisten A-maajoukkueen avauskokoonpanon pelaajat ansaitsivat keskimäärin 17 298 euroa vuodessa miesten vastaavan luvun ollessa yli 400 000. Samaan vuoteen mennessä "Helmarit" olivat pelanneet EM-kisoissa jo kolmeen otteeseen päästen parhaillaan välieriin asti. Miesten joukkue ei ollut kertaakaan selviytynyt edes...

Rahoitussektori on ollut pitkään suht perinteinen ja miesvaltainen. Samaan aikaan Verohallinnon tuloverotilastoiden mukaan naisten pääomatulojen kohdalla euro oli vain 44 senttiä vuonna 2019 – ansiotuloissa sama luku oli 77 senttiä. Vieraanamme on kuitenkin jo toista kertaa naistoimitusjohtaja juuri finanssialalta. Ovatko pankit siis ottaneet kaikesta huolimatta askeleita kohti diversiteettiä voimakkaammin kuin muut toimialat? Mitä pankkialalla tällä hetkellä oikein tapahtuu? Entä mitä...

Keskustelu yritysten roolista osana yhteiskuntaa helposti jämähtää vastuullisuustasolle. Vaikka on luonnollisesti tärkeää edelleen huomioida, miten yritykset pyörittävät arkeaan kestävyyden näkökulmasta, johtaa tällainen lähestymistapa helposti harhaan. Kun yritysten toimintaa sen sijaan tutkaillaan kokonaisvaltaisesti, katse kääntyy ydinliiketoiminnan suurimpiin negatiivisiin ja positiivisiin vaikutuksiin. Mitä jokaisen johtajan tulisi ymmärtää yritysten nettovaikutuksesta? Entä mikä...

Keskuskauppakamarin tutkimuksen mukaan naistoimitusjohtajia on pörssiyhtiöissä “huimat” 12, mikä vastaa 9 prosenttia kaikista pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista. Miten naisia saataisiin enemmän etenemään toimitusjohtajiksi myös pörssiyrityksiin? Uskalletaanko Suomessa ylipäätään investoida tarpeeksi tulevaisuuden kasvuun tällä hetkellä? Toimitusjohtajuudesta Katriinan ja Sirkkiksen kanssa keskustelemassa OP:lla Yrityspankin toimitusjohtajana toimiva Katja Keitaanniemi.

Tällä hetkellä yleinen neuvo aloittaa monimuotoisuus- ja inklusiivisuustyö on aluksi kartoittaa nykytila, jonka pohjalta asetetaan mittarit ja tavoitteet tulevaisuuden toimille. Keskiössä on erilaiset henkilötiedot, joita ei tosin voi kerätä aivan miten sattuu: Esimerkiksi jo allergiatietojen ylläpitäminen on kiellettyä henkilötietojen yhteydessä. Millaisia rajoituksia tietosuojalainsäädäntö käytännössä asettaa henkilötietojen keräämiselle monimuotoisuuskartoituksissa? Miten organisaatiot...

Suomen tuottavuus ei kehity tarvittavaa vauhtia eikä työvoimaa ole riittävästi. Kipuilua on erityisesti terveydenhuolto- ja palvelusektoreilla. Ratkaisukeinojen joukosta esiin nousee työperäinen maahanmuutto, jonka tarve on kiistaton. Samalla luomme kuitenkin itse haasteita onnistumisen tielle mm. kielitaitoon liittyen. Maahanmuutto ja terveydenhuoltosektorin nykytila herättävät helposti tunteita. Mutta mitä näkemyksiä ja oppeja on molemmista omakohtaisia kokemuksia omaavalla Hoiwan...

On aika tutustua tarkemmin myös toiseen juontajistamme: Recordlyn toimitusjohtajaan ja yhteen perustajista Katriina Kiviluotoon. Recordlyllä Katriina on datateknologioiden huippuasiantuntijoiden ympäröimänä. He ovat Katriinan mukaan onnistuneet toteuttamaan kaikki ne ratkaisut, joita asiakkaille on vuosien varrella luvattu. Katriina kertoo, mitä hänen mielestään olisi nyt tärkeintä saada yrityksissä ratkaistua, jotta data saataisiin valjastettua liiketoiminnan apuriksi.

Pankkimaailmaa ei välttämättä ensimmäisenä yhdistetä työhön paremman maailman puolesta. Toisaalta toimitusjohtajuus mielletään helposti yksinäiseksi pestiksi. Fintech alalla toimiva Enfuce haastaa molempia näkemyksiä tausta-ajatuksenaan se, että maailma olisi oikeasti parempi paikka, koska Enfuce on olemassa. Tätä kohti pyritään rohkeasti omaa tietä kulkien ja yrityksen ohjaksissa toimiikin myös kaksi toimitusjohtajaa. Miltä tuntuu kasvattaa yritystä rohkealla visiolla ja samaan aikaan...

Suomessa toimivien yritysten investoinnit eivät ole kasvaneet vuosikymmeneen samalla, kun Pisa-tulokset ja yleinen koulutustaso laskee. Kyseinen tilanne kotimaisten yritysten kasvun ja innovaatioiden tiimoilta tekee olon hieman epämkavaksi. Tästä huolimatta – tai ehkä jopa sitä suuremmalla syyllä – on nokianostalgian tai liiallisen osoittelun sijaan aika tarttua rohkeasti uusiin innovaatioihin ja niiden avulla palata kasvun tielle. Miten muuttaa suuntaa ja saada kasvua aikaan myös haastavina...

Olemme jo useamman jakson aikana kuulleet erilaisten johtotehtävissa toimivien naisten kokemuksia ja näkemyksiä oman matkansa varrelta. Mutta millaisia tarinoita pöydän toiselta puolelta löytyy? Ensimmäisenä Bisnespäivän juontajakaksikosta omasta polustaan kertomassa Sirkkis. Usein puhutaan, että naiset eivät voi nousta tukitoimista toimitusjohtajiksi. Sirkkis on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että näin ei aina ole. Päinvastoin; tukitoimien kautta saattaa muodostua uniikki kombinaatio ja...

Resilienssi on yksi viime vuosien käytetyimmistä termeistä. Ihmekös tuo: Katriinan sanoja lainataksemme nykyinen maailmanmeno kuluttaa mentaalikapasiteettia sen verran tehokkaasti, että jokaisella meistä on varmasti resilienssi ollut koetuksella. Miten resilienssiä voi kasvattaa sekä yksilönä että tiiminä? Entä mikä rooli tunteilla on tässä kaikessa? Katriinan ja Sirkkiksen vieraana resilienssistä keskustelemassa viestinnän ja muutosjohtamisen konkari Kaija Pohjala.

Erityisesti uran alkuvaiheilla hallitustyö voi tuntua etäiseltä, epämääräiseltä tai jopa mystiseltä. Vaikka hallituksissa tilanne naisten osuutta ajatellen on usein parempi kuin esimerkiksi pörssiyritysten johtoryhmiä tutkaillessa, on työtä vielä tehtävänä myös tasa-arvon saralla. Työhön liittyy myös paljon myyttejä, joista yleisimpiä on ensimmäisen hallituspaikan saamisen vaikeus. Miten hallitustyöstä voi tehdä itselleen uran? Entä mikä on hallitusten rooli toisaalta sekä johtoryhmien että...

Esikuvista puhuttaessa mieleen nousee helposti ensimmäisenä lapsuuden idolit. Vaikuttavimmat esikuvat eivät kuitenkaan usein pukeudu viittaan, heilu rokkitähtinä lavalla tai kiepauta ilmaveivejä MM-kisojen välierissä. Kyse on pikemminkin silmiä avaavasta representaatiosta, joka poistaa arkisiakin raja-aitoja. Tämä löytyy kantavana ajatuksena myös Bisnespäivän taustalta: Tyttäret – sekä nuoret että vanhat – tarvitsevat esikuvia valaisemaan erilaisia vaihtoehtoja ja kannustamaan heitä kulkemaan...

Naiset saavat vain muutamia prosentteja tarjolla olevasta pääomasta ja osuus ei tunnu nousevan merkittävästi. Pääomasijoittaja ry:n tutkimusten mukaan myös hallitusten jäsenistä hyvin suuri osa on edelleen miehiä: vuonna 2022 naisten osuus oli vain 13%. Osa naisista näkee, että heidän sukupuolensa on este sekä rahoitukselle että vastuulle hallituksissa. Moni haastateltavistamme on myös nostanut esille epätasa-arvoisuuteen liittyvät haasteet rahoituksen saamisessa. Miten tilanteen näkee...

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka arvoa työelämässä ei vielä osata valjastaa tarpeeksi hyvin – etenkään strategisesti. Toisaalta, jos DEI-työhön edes on panostettu, tiputetaan se haastavina aikoina helposti pois. Tällainen toiminta on kuitenkin hyvin lyhytnäköistä. Taustalla saattaa vaikuttaa jakautunut suhtautuminen aiheeseen: Joillekin DEI on sydämen asia ja aktiivinen osa hyvää työelämää sekä liiketoimintaa, kun taas toisille aihe...

Uusi vuosi tuo tunnetusti mukanaan piikin hyvinvointihypeen. Salikorttien menekki kiihtyy, jumppatuntien jonot pitenevät ja erilaiset terveysjuomat katoavat kauppojen hyllyiltä. Toisaalta kuvaan astuu monilla myös uudet vuositavoitteet ja odotukset työrintamalla. Kuntokuurien tai quickfixien sijaan lähestymme aihetta kestävän ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, jossa kyse onkin aivan jostain muusta – erityisesti kiireisen ja tavoitteellisen arjen keskellä. Menestys on lopulta...