Kenraali Moussa Traoren valtakausi Malissa kesti 23 vuotta. Hän otti paikkansa historiankirjoissa sotilasvallankaappauksella vuonna 1968. Traoren johtama ”Vapautuksen sotilaskomitea” heitti edellisen presidentin marxilaiset visiot romukoppaan ja nousi siten lännen suosioon. Länttä ei tuntunut haittaavan, että Traore heitti myös poliittisia vastustajia Saharassa sijainneeseen vankilaan, jossa luonnonolosuhteet hoitivat tappamisen. Traoren järjesti näennäiset presidentinvaalit vuonna 1979, jotka hän voitti 99 prosentin äänimäärällä. Traoren presidenttikautta leimasivat kovat otteet. Amnesty Internationalin raportti kertoo, että poliittisista syistä Traoren Malissa pahoinpideltiin, pidätettiin ja kidutettiin. Esimerkiksi maaliskuussa 1980 noin kolmesataa koululaista ja opiskelijaa pidätettiin pääkaupungissa Bamakossa ja heidät vietiin sotilasleireihin. Pidätetyt riisuttiin, heitä lyötiin patukoin, kepein ja ruoskin. Jotkut sidottiin käsistään ja jaloistaan, ja heidät jätettiin aurinkoon pitkiksi ajoiksi. Näitä keinoja käyttivät Malin kolme suurinta turvallisuusjoukkojen yksikköä: poliisi, santarmijoukot ja armeija. Ulospäin näytti, että presidentti Moussa Traoren Malin maassa asiat olivat hyvin, joten hänet valittiin vuonna 1988 Afrikan yhtenäisyysjärjestön OAU:n puheenjohtajaksi. Pesti on ollut hieno tunnustus monelle paljon aikaansaaneelle afikkalaiselle diktaattorille, kertoo kirjailija ja filosofi Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.