Jakso käsittelee transhistoriaa ja sitä, mikä merkitys transhistorialla on nykypäivään. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa on kuvattu näkymättömyyden historiana, ja jaksossa pohditaan, miksi näin on. Millä tavoin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämään on vaikutettu eri aikoina? Minkälaista järjestötoimintaa ja aktivismia aiheen ympärillä on ollut? Miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen moninaisuutta on pyritty tekemään näkyväksi erityisesti 1900-luvun loppupuolen aikana?...

Tämän juhlajakson aiheena on nimipäivien historia. Kaikille nimipäivät eivät kyllä toimisi juhlan aiheena, sillä nimipäiviä ei juhlita jokaisessa maassa eikä kaikissa perheissä Suomessakaan. Minkälainen on siis nimipäivien historia ja miksi nimipäivien viettämisen suosio on juuri Suomessa niin suurta? Miksi nimipäiviä oikeastaan vietetään ja kuinka pitkä on nimipäivien perinne? Mikä merkitys ihmisen nimellä ylipäätään kulttuurisesti on? Jakson vieraaksi olen saanut Helsingin yliopiston...

Jakson aiheena on niin sanotut rikotut lupaukset, tässä tapauksessa esiaviolliset suhteet 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Selvitämme jaksossa, minkälaisia esiaviolliset suhteet olivat ja ketkä näissä olivat osallisina. Mitä esiaviolliset suhteet paljastavat seksuaalisuuden normeista? Milloin avioliittolupauksen rikkominen vietiin käräjille ja milloin ei? Mikä merkitys sukupuolella, iällä ja luokalla oli oikeudenkäynnissä? Jakson vieraana on Turun yliopiston, Suomen historian tutkijatohtori...

Lumppua, jätteitä, luita, rautaa ja romua – näistä on tämän päivän jakso tehty, kun tutustumme romualan ja kierrätyksen historiaan. Romukauppiaita voisi sanoa kiertotalouden pioneereiksi, ja jaksossa tutustumme heidän alaansa. Keitä romukauppiaat olivat ja mitä he tekivät? Mitä kaikkea oli mahdollista kerätä ja mikä merkitys romun keräämisellä, jaottelulla ja jalostamisella oli yhteiskunnallisesti? Kuulemme jaksossa myös kiinnostavia havaintoja menneisyyden romukaupan ja nykypäivän...

Tässä jaksossa tutustumme Kansainliiton historiaan sekä sen perintöön, joka yltää näihin päiviin asti. Mietimme jaksossa, mikä oli Kansainliiton tarkoitus ja miksi se perustettiin. Kansainliiton maine ei yleisesti ottaen ole hääppöinen, vaan historian ensimmäinen maailmanjärjestö on usein tuomittu jälkiviisaasti epäonnistuneeksi projektiksi. Oliko Kansainliitto paha floppi vai voisiko sen historian nähdä monipuolisemmassa valossa? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston historian professori...

Jaksossa keskustelemme Suomen ensimmäisestä huumeaallosta 1960-luvulla ja huumeiden historiasta yleisesti. Pohdimme jaksossa, onko käsitys huumeista ollut aina sama vai onko ymmärrys huumeista ja niiden käyttäjistä muuttunut ajan saatossa. Entä onko huumeiden käyttö ollut leimaavaa vai hyväksyttyä? Mitä keinoja oli tarjolla huumeiden käytön lopettamiseksi? Jakson vieraana on historiantutkija Katariina Parhin, joka on kirjoittanut kirjan Suomen ensimmäisestä huumeaallosta. Jakso on toteutettu...

Taudit ja pandemiat ovat tämän jakson keskiössä, kun tutustumme menneisyyden sairauksiin ja yrityksiin suojella ihmisten terveyttä kulkutaudeilta. Käymme läpi, minkälaisia eri kulkutauteja ihmiskunta on käynyt historiassa läpi sekä miten tauteja on yritetty ennaltaehkäistä. Kuulemme myös menneisyyden kansanterveystyöstä sekä rokonistutuksista, jotka lopulta mullistivat maailmaa. Pohdimme myös, voisiko tautien historian tuntemus auttaa meitä nykypäivänä ymmärtämään tautien merkitystä ja...

Aatelin Menneisyyden Jäljillä tarkastellaan tässä jaksossa aatelin yhteiskunnallista asemaa eri aikoina menneisyydestä nykypäivään. Miten aateli on vaikuttanut menneinä päivinä politiikassa ja mikä on aatelin tilanne nykyään? Mihin aatelin valta on perustunut? Keskitymme erityisesti 1800-luvun aateliin, sillä tuon vuosisadan aikana aatelin asema heikkeni kohti eduskuntauudistusta, jonka seurauksena aateli menetti suoran poliittisen valtansa. Esittelyssä on myös Suomen Ritarihuone niin...

Jatkamme matkaa Aatelin Menneisyyden Jäljille, kun jaksossa tutustutaan aatelisperheisiin, heidän seurapiirielämäänsä sekä yleisesti aatelin elintapoihin. Aateli – ja ylipäätään yläluokka kautta historian – yhdistetään muuhun väkeen verrattuna parempiin elinolosuhteisiin, varakkuuteen ja sosiaalisen statuksen osoittamiseen tavaroilla ja käytöstavoilla. Miten Suomen aateli on elänyt ja oleillut perheen, suvun ja ystävien piirissä? Mitä oli sukutyö, mihin aatelisväki pukeutui ja minkälaisia...

Tervetuloa Aatelin Menneisyyden Jäljille! Jakso aloittaa kolmiosaisen yhteistyön, jonka tiimoilta tutustumme Suomen Aatelin historiaan. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa tiivistämme aatelin historian pähkinänkuoreen. Koska aateli syntyi ja mitä eroa on aatelilla ja rälssillä? Mitkä olivat aatelin velvollisuudet ja vastuut? Miten aatelin asema on muuttunut eri aikoina? Keskiössä on myös se, mihin aatelin valta on perustunut. Jakson vieraana on Suomen historian apulaisprofessori Anu Lahtinen,...

Tervetuloa mukaan Menneisyyden Jäljille! Tämä traileri tiivistää minuuttiin sen, mistä podcastissa on kyse ja miksi juuri sinun kannattaa rohkeasti lähteä matkaan mukaan. Tutustu menneisyyteen ja ymmärrä paremmin nykypäivää historioitsija Lotta Vuorion ja jaksokohtaisten asiantuntijavieraiden kanssa! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä!Read more Tervetuloa mukaan Menneisyyden Jäljille! →

Tässä jaksossa keskiössä ovat 1800-luvun Suomen säädyttömät eli ihmiset, jotka eivät mahtuneet mihinkään säätyyn. Pohdimme, keitä säädyttömät ihmiset olivat ja minkälainen mahdollisuus sosiaaliseen liikkuvuuteen oli 1800-luvun Suomessa. Entä mikä oli köyhäintalo ja ketkä siellä asuivat? Minkälaisia tarinoita löytyy köyhäintaloista ja niiden johtajista löytyy? Missä arkisissa asioissa köyhyys näkyi? Minkälaisia haasteita yksittäinen perhe saattoi kohdata? Jakson vieraana on akatemiatutkija...

Tervetuloa mukaan Menneisyyden Jäljille! Tämä traileri tiivistää minuuttiin sen, mistä podcastissa on kyse ja miksi juuri sinun kannattaa rohkeasti lähteä matkaan mukaan. Tutustu menneisyyteen ja ymmärrä paremmin nykypäivää historioitsija Lotta Vuorion ja jaksokohtaisten asiantuntijavieraiden kanssa!Read more Tervetuloa mukaan Menneisyyden Jäljille! →

On Linnan juhlien aika! Tässä jaksossa tutustumme Linnan juhlien ja Suomen itsenäisyyspäivän historiaan. Mitkä olivat Suomen itsenäistymisen pääpiirteet ja miten itsenäisyyttä päädyttiin juhlistamaan juuri joulukuun 6. päivä? Mitä eri vaihtoehtoja itsenäisyyden juhlistamiselle oli? Ovatko Linnan juhlat koko kansan juhlat vai onko itsenäisyyspäivän juhlinta elitististä? Mikä merkitys itsenäisyyspäivän juhlaperinteellä on nykypäivän Suomessa? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston Euroopan...

Tässä jaksossa tutustumme surupukeutumiseen ja suremisen etikettiin 1900-luvun taitteen Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Selvitämme, miksi surupukeutuminen nähtiin merkittävänä kulttuurisena käytäntönä ja mitä tarkoituksia surupukeutumisella oli. Mitä vaatekappaleita ja asusteita surupukeutumiseen kuului, mitkä olivat surulle sallitut värit? Kuinka pitkään suruasuun tuli pukeutua? Mitä sosiaalisesta elämästä vetäytyminen suruajaksi tarkoitti? Jakson vieraana on Helsingin yliopistossa historiaa...

Jakson aiheena on köyhyyden historia. Tutustumme köyhyyteen erityisesti Suomen ja Turun näkökulmasta 1800-luvulta nykypäivään. Köyhyys on suhteellista ja sitä voidaan mitata monella eri tavalla. Kysynkin jaksossa, miltä köyhyys on näyttäytynyt eri aikoina ja missä kaikessa köyhyys on näkynyt menneisyydessä. Miten pääsemme käsiksi köyhien historiaan? Mikä merkitys säädyllä ja perheen luokka-asemalla on ollut köyhyyteen? Minkälaiset kokemukset köyhyydestä ovat muuttuneet ja voiko joitain...

Tässä jaksossa avaamme ovet sydänsurujen historialle. Särkyneitä sydämiä, avioeroja ja pettämistä, rakkautta ilman vastakaikua ja menetettyjä puolisoita. Erilaiset rakkauselämään liittyvät teemat ovat iänikuisia, mikä tekee menneisyyden rakkauden tutkimisesta samaistuttavan ja siten kiehtovan tutkimuskohteen. On kuitenkin muistettava, että siinä missä on mahdollista samaistua menneiden ihmisten tunteisiin ja tunteita herättäviin tapahtumiin, on niin tunteita kuin niitä herättäneitä tapahtumia...

Jaksossa tutustutaan keski-iän historiaan. Keski-iän rajoja voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta niin biologia kuin kulttuurinen kuvasto huomioiden, ja tässä jaksossa näihin eri näkökulmiin tutustutaan historian näkökulmasta. Millainen siis on keski-iän historia? Missä menevät keski-iän rajat? Millä tavoin ikääntyvän kehon muutoksiin on suhtauduttu eri aikoina? Onko keski-ikään aina suhtauduttu epäilevästi vai onko ikääntymistä ja keski-ikäisyyttä arvostettu enemmän kuin kenties...

Jaksossa tutustutaan eläinhistoriaan ja menneisyyden kertomusten karvaisiin päähenkilöihin. Pohdimme, mitä tarkoittavat eläinkäänne sekä mikä on eläinten ja erityisesti lemmikkieläinten rooli menneisyydessä. Millainen asema lemmikkiläimillä on eri aikoina ollut? Onko eläin aina historiassa ihmisen sivuroolissa oleva seuralainen vai pystymmekö asettamaan eläimet historian keskiöön? Mitä kaikkia eläimiä on pidetty ylipäätään lemmikkeinä eri aikoina? Jakso valottaa sitä, mikä merkitys...

Tutustumme jaksossa presidenttien puolisoihin Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon. Presidentti-instituutio on Suomen historian aikana ollut aina hyvin vahva, ja presidentillä on ollut eri aikoina erilaisia oikeuksia. Mutta minkälaista valtaa presidenttien puolisot käyttävät? Onko valta suoraa vai epäsuoraa, vaihtelevaa vai väistämätöntä? Voiko presidentti olla virassaan ilman puolisoa vai perustuuko presidentti-instituution viestintä yksilön sijaan pariskuntaan? Jakson vieraina ovat...

Torilla tavataan! Tässä jaksossa tutustumme suomalaisten torien ja erityisesti Porvoon torin historiaan, minkä lisäksi jaksossa vertaillaan Porvoota Vaasan, Mikkelin ja Hämeenlinnan toreihin. Katsomme toreja paikkoina, jotka ovat toimineet niin sosiaalisina kohtaamispaikkoina, kaupankäynnin paikkoina kuin myös paikkoina mielenilmauksille. Suomalaisissa toreissa on toden totta sitä jotain – mutta miten torikulttuuri on muuttunut muutaman viimeisen vuosisadan aikana? Siitä otamme tässä jaksossa...

Juna kulkee jaksossa, joka käsittelee rautatien rakentajien historiaa. Niin sanottujen ratajätkien kokemukset linkittyvät teollistumisen, kaupungistumisen ja työväen menneisyyteen, jonka värikkäitä kertomuksia kuulemme tässä jaksossa. Jaksossa kysytään, millaista oli rautatien rakentajien elämä 1900-luvun taitteen molemmin puolin ja miten rautateitä käytännössä rakennettiin. Oliko rautateiden rakentaminen vaarallista? Minkälaiset ihmiset rautateitä rakensivat ja paljonko heille maksettiin...

Jaksossa käydään läpi oikeusvaltion perusteita vaadittavista instituutioista kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Keskitymme eritoten 1930-lukuun sekä sitä ympäröiviin teemoihin erilaisten ajallisten kiertoreittien kautta. Miksi Suomessa lakiusko on niin vahvaa ja mitä perustuslaillisuus on merkinnyt? Perustuuko ajatus oikeusvaltiosta länsimaisiin ihanteisiin? Katsomme oikeusvaltion teemaa myös sen uhkakuvien, erityisesti fasimin ja totalitarismin näkökulmista. Oliko Suomessa...

Hääjuhlissa on nykyäänkin paljon menneisyydestä siirtyneitä perinteitä ja uskomuksia, joiden historiaan tutustutaan tässä jaksossa. Pääset jaksossa mukaan entisaikojen hääjuhliin, jotka etenevät häitä edeltävästä ajasta juhlien loppuun asti. Pohdimme jaksossa, miksi ylipäätään hääjuhlia on alettu järjestämään ja miten häitä on vietetty. Ketkä ovat olleet juhlien vieraina, milloin morsian löysi valkoisen asun ja kuinka pitkät ovat erilaisten perinteisten hääleikkien juuret? Hääkimpuista...

Jaksossa yhdistyvät kirjat ja kävelyt, kun tutustumme 1800-luvun alun Suomen oppineiden maailmaan. Vuonna 1813, 19-vuotias suutarin poika Anders Johan Sjögren käveli Iitin Sitikkalasta Turkuun aloittaakseen opintonsa Turun akatemiassa. Sanojen liike -tutkimusprojekti aikoo kesällä 2022 toistaa tämän kävelymatkan. Kysynkin jaksossa, mitä tuon kävelymatkan uusintaminen kertoo meille 1800-luvun oppineiden kulttuurista. Pohdimme myös lukemisen yhteisöllisyyttä sekä oppineiden verkostoja, mikä...