Hanna halusi antaa kasvot ja puhua kaikista tunteistaan, kun menettää arjen lapsen kanssa ja näkee vain lomilla. Miten muiden ihmisten sanat voivatkaan sivaltaa vain vihan pitäessä hengissä synkimpinä hetkinä. Näin silmissäni äidin vereslihalla. Uusi on iho on kasvamassa, vaikka arvet jää. Aikaa on jo kulunut. Tytär on isompi, Hannan perhe on kasvanut ja turvallisen rakkaussuhteen suojatessa Hanna aikoo palata menneisiin vuosiin mielessään. Ja kun tytär on valmis kysymään Hanna vastaa.