Tyhjennä tuhkat, käytä kuivaa puuta, sytytä hyvillä sytykkeillä päältä, näe vaivaa paremman palamisen puolesta – näin meitä neuvoo vuoden Löylynhenki-palkinnon saanut Jarkko Tissari. Tämän lisäksi kuulemme myös hyvää tekevästä hiljaisuudesta, hyveistä ja juhannuksesta.

Aspektin aluksi kuulemme monikäyttöisistä ohran kuorista ja niihin liittyvistä uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Kuulemme myös mikromuoveista ja käymme luonnonkukkapäivän retkellä.

Liian vähän liikuntaa, korjattavaa ravitsemuksessa, ylipaino lisääntyy ja unta liian vähän – siinä karua kertomaa suomalaisten lasten hyvinvoinnista. Kuulemme myös ltsensä mittaamisesta ja nykyaikaisesta navettateknologiasta.

Lapsen leikkiminen ja liikkuminen, oikeanlainen ruokavalio ja järkevä unirytmi – siinä pähkinänkuoressa tutkijatohtori Eero Haapalan ohjeet kouluikäisen lapsen vanhemmille. Lisäksi kuulemme ilmansaasteiden vaikutuksista aivoterveyteen sekä pappien roolista sisällissodassa.

Sateenkaaria koeputkessa, harmonografin piirtämää taidetta, liikkuvia robotteja, valeuutisia ja paljon muuta tarjosi SciFest eli Joensuussa järjestettävä tiede-, ympäristö- ja teknologiafestivaali. Lisäksi asiaa ruokavalion ja mielenterveyden yhteyksistä ja syistä punaisten häviöön sisällissodassa.

LASERI-tutkimuksessa selvitetään lapsuuden elintapojen, biologisten ja psykologisten riskitekijöiden sekä perimän merkitystä sairastumisriskiin aikuisena. Kuulemme myös yksinäisyyden ja elintapojen yhteydestä ja sairaalaklovneista.

Mitä enemmän marjoissa väriä, sen parempi – punaiset, siniset ja violetit marjat kuten mustikka, mustaherukka ja puolukka sisältävät eniten väriaineita, joilla voi olla hyvinkin paljon tekemistä terveyden kannalta. Lisäksi puhumme korvasienistä ja karjalaisevakkojen mukaan ottamista tavaroista.

HDL on hyvää ja LDL pahaa kolesterolia, mutta mitä on IDL? Entä kuinka paljon rasvaista kalaa tai camelinaöljyä tulisi nauttia, jotta niillä olisi positiivisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskiin? Lisäksi aiheina ateismi, brändäys ja helatorstai.

Aspektissa tutustutaan vuosi sitten verkossa avattuun diabetesriskitestiin, jonka on tehnyt jo 185 000 suomalaista. Diabeteksen lisäksi aiheina kuntoutuksen pelillistyminen, fysiologiset mittaukset tunteiden tutkimuksessa ja aivoja syövä ameba englannin opetuksessa.

Kaupungilla skeittaava nuori ja lähikaupan portaita ja kaiteita hyödyntävä parkouraaja haastavat perinteisiä ajatuksia liikunnasta, jota harrastetaan tavoitteellisesti ja ohjatusti liikuntaa varten suunnitellussa paikassa. Aspektissa kuullaan myös mikromuoveista ja somen massadata-analyyseista.

Ei hoitaja, vaan asiakaskeskeistä ja katse yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Näillä periaatteilla luodaan uutta hoitokulttuuria KYSin naisten osaston synnytysvuodeosastolla. Lisäksi pohditaan kohtaako kirkko mediassa, kasvavatko lapset käyrällä ja suojaako linolihappo sydäntä?

Tiedämme kivusta paljon enemmän kuin aiemmin, näin myös kroonisia kipuja on opittu ymmärtämään ja hoitamaan aiempaa paremmin. Kivunhoidon lisäksi piispa emeritus Wille Riekkinen pohtii, kohtaako kirkon oppi ihmisen älyllisen pohdinnan?

Toivottavasti teillä ei ole kiire, sillä tällä kertaa lähdemme neljän miljardin vuoden pituiselle aikamatkalle elämän historiaan. Lisäksi pohdimme kohtaako kirkko jäsenensä sielunhoidossa ja kuulemme vielä kiirastorstaista.

Varhaiskasvatuksessa opetetaan terveyttä edistäviä ruokatottumuksia koko elämänkaaren varrelle, tutustumme SAPERE-ruokakasvatusmalliin. Lisäksi kuulemme yksinäisyyden aiheuttamasta onnettomuudesta sekä sähköisestä lääkereseptistä.

Kuinka suuri riski meillä itse kullakin on nukahtaa rattiin? Muun muassa tätä voidaan selvittää Kuopion yliopistollisen sairaalan uusissa video-EEG ja unitutkimustiloissa. Lisäksi Aspektissa pohditaan miten homot saavat rakastaa.

Huippu-urheilussa ei riitä totinen harjoittelu, vaan niin palautumiseen, lepoon, henkiseen valmentautumiseen kuin ravitsemukseenkin on kiinnitettävä huomiota. Urheiluravitsemuksen lisäksi aiheina eutanasia ja nuorten taidekokemukset.

Muoviton maaliskuu – mitä mikromuoveista nyt tiedetään ja ovatko biohajoavat muovit todellakin niin ympäristöystävällisiä kuin miltä ne kuulostavat? Muovien lisäksi kuulemme havupuiden lääkepotentiaalista.

Miten työhön liittyvä keskustelu sujuisi lumisesa metsässä jättimäisten kuusien ali kiemurtelevalla polulla, perinteisen kokoustilan sijaan? Kävelykeskustelun lisäksi kuulemme pappien roolista sisällissodassa ja ajoterveyden riskeistä.

Fyysisen perushoidon aikatauluttamaan vanhustyöhön tarvitaan gerontologista mielikuvitusta – ikääntyminen ja vanhuus pitäisi nähdä sosiokulttuurisena ilmiönä. Lisäksi pohditaan syitä punaisten häviöön sisällissodassa ja kuullaan petokuvauksesta.

Turvatarkastus lentokentällä on tuttu juttu, mutta mitäpä jos myös sairaalaan kuljettaisiin turvatarkastuksen, tarkemmin sanottuna lääkityksen turvatarkastuksen, kautta? Lisäksi asiaa lukion roolista ja digiajan koulusta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan liikkumattomuus on yhä yleisempää. Fysiologian professori Heikki Tikkasen mielestä liikuntaa pitäisi yhä vahvemmin ajatella lääkkeenä. Moni liikuntaa harrastava tietää, että kuntoiluun tulee helposti suoranainen himo ja esimerkiksi salille tai lenkkipolulle tekee mieli joka päivä. Miksi lepo on kuntoilijalle lähes yhtä tärkeää kuin liike? Aspektissa lisäksi aiheina genetiikka ja elintavat sekä teatterikummit.

Meidän itse kunkin yksilölliseen geeniperimään liittyvä tieto on tulevaisuudessa avainasemassa uudenlaisessa terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa. Genomitiedon lisäksi kuulemme siitä miten hoivarobotit tulevat terveydenhoitoon.

Paljon palveluja tarvitsevat eksyvät soten palveluviidakossa. Onko sote-ammattilaisia kuultu sote-uudistuksen selvitystyössä? Entä mitä on soten tunneulottuvuus? Sote-asioiden lisäksi Aspektissa aiheina populismin nousu Euroopassa ja yliopisto-osaamisen kaupallistaminen.

Ammatillisen koulutuksen muutos on suurin koko ammattikoulutuksen historiassa, toteaa yhden Suomen suurimman ammatillista koulutusta antavan kuntayhtymän johtaja Heikki Helve. Lisäksi kuulemme luterilaisesta reformaatiosta sekä luontaistuotteiden ja lääkeaineiden yhteisvaikutuksista.

Mitäpä jos muistisairauden riskin voisi selvittää yksinkertaisilla verikokeilla? Tuoreen tutkimuksen mukaan verikokeiden avulla voidaan parantaa dementiariskin ennustetta jopa 20 vuoden päähän. Lisäksi aiheina yksinäisyys ja tyypin 1 diabeteksen ja työelämän yhteensovittamisen haasteet.