Mitä hoidokkilintuja on helppo ruokkia ja mitä vaikea? Millä keinoin esimerkiksi kaulushaikaran tai lehtopöllön saa syömään? Luontoretkellä lintujen hoitaja Olli Vuori paljastaa, että loukkaantuneiden lintujen ruokkiminen vaatii annoksen oveluutta. Retkikaverina Heinolan lintutarhalla on Juha Laaksonen.

Sanotaan, että suomalaiset ovat metsäkansaa ja rakastavat metsissä kulkemista. Pitääköhän tämä väite paikkansa? Vanha, tiheäpuustoinen luonnontilainen metsä, on yleensä päivälläkin melko hämärä ja vaikeakulkuinen, eivätkä kaikki halua sinne suunnistaa. Illan hämärtyessä ja viimeistään pimetessä, metsä muuttuu suorastaan salaperäiseksi, jännittäväksi ja jopa osittain pelottavaksi. Luontoretkellä Juhat Roiha ja Laaksonen lähtevät selvittämään mikä metsässä pelottaa?

Vaikka on luvattu lähes tyyntä, saattaakin yllättäen tuulla. Jos on luvattua selkeää, voi olla pilvistä tai sataa. Lisäksi yllättäen voi ilmaantua sellainen sumu, että näkyvyys putoaa hetkessä muutamaan kymmeneen metriin. Luontoretkellä Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen lähtivät ulkomerelle ottamaan kevättä tai oikeastaan kesää vastaan, mutta miten kävi. Olivatko säänhaltijat suosiolliset?

Toukokuun puolivälin jälkeen on useina päivinä etelärannikolla nähty huikean hienoa valkoposkihanhimuuttoa. Satoja tuhansia lintuja on ollut matkalla pohjoiselle tundralle pesimään. Niiden komeita muuttoparvia ovat tuhannet ulkoilijat päässeet ihailemaan jopa Helsingin keskustassa. Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Suomen lintuharrastuksen grand old man Lasse J. Laine viettävät aamua Inkoon Degerbyssä. Millaisia muistoja ja havaintoja hyvistä hanhimuutoista miehillä on?

Vielä viime viikonloppuna ihmeteltiin minne kirjosiepot ja kertut olivat muuttomatkalla jääneet. Niistä oli hyvin niukasti havaintoja. Mutta sitten yksi lämmin yö muutti metsien ja puistojen äänimaailman kokonaan. Ja se yö oli viime maanantain ja tiistain välinen yö. Luontoretkellä Jaakko Kullberg ja Juha Laaksonen muistelevat miten hyönteissyöjälinnut valtasivat Suomen.

Pajuihin kuuluva raita lienee vieläkin monille melko tuntematon puulaji. Ehkä juuri siksi se on myös hieman aliarvostettu puu suomalaisessa luonnossa. Mutta miksi raita on niin merkittävä muiden eläinten kannalta? Luontoretkellä Mikko Lagerström ja Juha Laaksonen selvittävät tätä kunnon raitametsässä Inkoossa.

Äitienpäivänä on ollut ian kaiken tapana kerätä äideille lahjaksi kukkia. Mitkä kukat tai kasvit ovat olleet perinteisesti äitienpäivien suosikkilajeja? Entä onko jotain eläinryhmää, joka yleisesti sopii tähän mukavaan perhejuhlaan parhaiten. Tällaisia asioita Iiris Kalliola, Matti Nummelin ja Juha Laaksonen pohtivat luontoretkellä.

Satelliittilähettimillä varustetut linnut ovat viime vuosina avanneet lisää tietoa lintujen muuttomatkoista ja niiden liikkeistä pesimäseuduillaan. Nuorille huuhkajakoiraille on asetettu vuosien saatossa muutama lähetin, mutta nyt Luontoretkellä valjastetaan ensimmäistä kertaa vanha naarashuuhkaja. Toivottavasti tämä Heinolan lintuhoitolassa kuntoutettu naarashuuhkaja paljastaa liikkeillään uutta tietoa huuhkajien elämästä. Mitä naaraat tekevät esimerkiksi pesimäkauden ulkopuolella? Juha...

Kuinka vanhoiksi sammakot elävät, miten pitkältä ne tuttuun kutulampeensa saapuvat? Millaiseen paikkaan sammakot ensimmäisenä asettuvat ja onko niitä nyt liikkeellä? Tällaisia asioita Juha Laaksonen pohtii luontoretkellä Espoossa. Kohteena on tuttu pieni lampi, joka on tarjonnut elämyksiä monena keväänä.

Lintuja ja nisäkkäitä voi tunnetusti kutsua huhuilemalla, röhkimällä, puhaltamalla, viheltämällä tai piiskuttamalla. Joku voi yrittää harjoitella matkimaan lintujen ja nisäkkäiden ääniä ihan huvikseen. Toiset taas matkivat niitä siksi, että niiden elinalueiden, reviireiden ja pesimäpaikkojen selvittäminen olisi helpompaa. Miten oppia matkimaan lintuja ja miksi? Hämäläisessä metsässä Hattulassa Juha Laaksosen mentorina oli ornitologi Heikki Lokki.

Oletko koskaan säpsähtänyt, säikähtänyt tai kiljaissut kun olet nähnyt yllättäen kyyn tai rantakäärmeen? Pelkäätkö käärmeitä? Vai ovatko ne sinusta lähinnä inhottavan näköisiä ja siten jollain lailla vastemielisiä? Miten päästä eroon käärmekammosta? Yksi tapa on lähteä rohkeasti käärmeretkelle ja koittaa miltä siedätyshoito tuntuu, kun vieressä on pari henkilöä, jotka suhtautuvat käärmeisiin positiivisesti. Espoossa siedätyshoitoa kokeili Eeva Linnala. Mentorina oli Lisse Tarnanen ja...

Jotkut linnut pyöräyttävät lähemmäksi parikymmentä munaa, toisille riittää vain yksi tai kaksi. Lintujen munat ovat erivärisiä, kokoisia ja muotoisia. Miksi on erilaisia munia? Luotoretkellä lähdetään Urpo Koposen ja Juha Laaksonen mukaan linnunmunien maailmaan.

Osaatko viheltää, puhaltaa, suhista tai puhkua kuten linnut tai nisäkkäät? Oletko koskaan yrittänyt matkia niitä? Jos et, niin kokeile. Luontoretkellä laulava puutarhuri Mikko Lagerström näyttää taitojaan ja yrittää matkia erilaisia lintuja. Retkikaverina Inkoossa Degerbyn maisemissa oli Juha Laaksonen.

Pitkäperjantain luontoretki viettettiin Kirkkonummen maisemissa. Lintuharrastaja Tuukka Kupiainen ja Juha Laaksonen vierailivat viimeisen kerran yhdessä vanhalla lintujen muutonseurantakalliolla ja sen lähellä olevalla salaisella majalla. Siellä nuoret miehet viettivät 1980-luvun alkupuolella useita öitä Helsingin Lauttasaaren yhteiskoulun Hemppokerhon muiden jäsenien kanssa. Onko maja vielä pystyssä, miltä maisemat nykyään näyttävät?

Se on pieni, vaaleanharmaa ja palleromainen veijari. Sillä on kuuluva, helposti tunnistettava ääni: tsääbi tsääbi tsääbi. Se oli ennen yksi Suomen yleisimmistä pesimälinnuista, mutta nykyään se on paikoittain hyvin harvinainen. Luontoretkellä yli-intendentti Aleksi Lehikoinen ja Juha Laaksonen pohtivat mitkä seikat ovat johtaneet siihen, että hömötiaisilla menee nykyään huonosti.

Sääteleekö eläinten karvanvaihtoa enemmän valon määrä vai lämpötila? Miksi osa eläimistä vaihtaa kevätturkin ylleen aiemmin kuin toiset saman lajin yksilöt? Tietääkö valkoiseen pukuun sonnustautunut metsäjänis olevansa suojassa saalistajilta, jos maa on musta? Miksi oravalla on harmaa talviturkki, eikä valkoinen? Luontoretkellä tutkija Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen pohtivat nisäkkäiden karvanvaihtoon liittyviä kysymyksiä Kirkkonummella.

Joillekin se on ensimmäinen mustarastaan säe, toisille leskenlehti, nokkosperhonen tai talvihorroksesta kalliolle noussut käärme. Joidenkin mielestä kevät tulee tuoksujen ja valon myötä. Tunnelmallinen piknikretki pellonlaidalle voi olla myös kevään avaus. Mistä kevät alkaa? Tätä Juhat Laaksonen ja Roiha yrittivät selvittää Inkoon Kopparnäsin rantakalliolla muuttolintuja odotellessa.

Oletko nähnyt valkosiipisiä variksia tai kellertäviä sinisorsia? Onko pihallasi ollut mustarastaita, joilla on valkoisia höyheniä tai sulkia? Millaisia värimuotoja linnuilla esiintyy ja mistä erivärisyys voi johtua? Luontoretkellä professori Harry Lehto ja Juha Laaksonen pohtivat tällaisia asioita kevätaamun auringossa Kaarinassa.

Ruokitko talvilintuja? Jos ruokit, niin miten ruokit? Ja jos olet lopettanut ruokkimisen, niin miksi olet lopettanut? Juha Laaksonen ja Luonnontieteellien keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen olivat Karjaalla pohtimassa millaisia tapoja ihmisillä on ruokkia lintuja ja miten ne ovat vaikuttaneet Suomen talvilintukantoihin. Nopeasti ajatellen luulisi, että talviruokinta on vuosien mittaan vain lisääntynyt, niin kuin monet talvilinnutkin, mutta onko näin?

Palaavatko kuikat kotiseuduilleen? Pesivätkö ne samassa paikassa ja miksi poikasia näkee melko harvoin? Kuinka taitava kuikka on sukeltamaan ja miksi kuikat kerääntyvät pesimäajan loppupuolella parviin? Missä Suomessa pesivät kuikat ovat sydäntalvella? Luontoretkellä kuikkatutkija Pekka Lehtonen ja Juha Laaksonen pohtivat kuikkien elämää.

Saukkojen ja varisten on nähty telmivän lumella. Mutta onko se leikkiä? Laskevatko eläimet esimerkiksi mäkeä tai heittelevät jäänpalasia? Miten ne suhtautuvat ylipäätään lumeen? Yllättääkö ensimmäinen lumisade nuoren nisäkkään? Laskiaisretkellä eläinten lumipuuhia Espoossa pohtivat Heidi Kinnunen ja Juha Laaksonen.

Mikä merkitys lumella on eläimille ja kasveille. Hyötyvätkö ne lumesta? Millaista elämä on lumen alla? Onko siellä valoa, lämpöä ja liikettä? Lahdessa Kariniemen puistossa retkellä olivat professori Heikki Setälä ja Juha Laaksonen.

Puhdas, tuore lumi on kuin tyhjä paperi, jolle nisäkkäät kulkiessaan jättävät jälkensä. Lumihangelle jääneet jäljet kertovat monia asioita. Mitkä nisäkkäät ovat olleet liikkeellä? Mitä ne ovat tehneet ja kuinka paljon niitä mahdollisesti on ollut? Millaisia reittejä ne ovat kulkeneet? Jälkien tunnistaminen ja tulkitseminen ei ole ihan helppoa, vaan vaatii harjoittelua, ja ehkä ripauksen mielikuvitustakin. Juha Laaksonen ja Riku Lumiaro lähtevät Kirkkonummella lumijälkiretkelle, millaisia...

Juha Laaksosen luotsaamalla luontoretkellä professori Heikki Setälä kertoo Lahden talvilinnuista. Millaisia havaintoja vuosien varrella on tullut tehtyä ja mitä on jäänyt näkemättä? Miten lintujen ruokinta vaikuttaa talvilinnustoon, ja onko sillä esimerkiksi suojelullista merkitystä?

Ensilumi satoi vihdoin etelärannikolle. Toiset olivat sitä jo odottaneet, toisten mielestä lunta ei juurikaan tarvittaisi. Juha Laaksonen ja Juha Roiha pohtivat miten lumi vaikuttaa eläinten toimiin ja miten ne mahdollisesti kokevat ensilumen. Onko lumesta hyötyä vai haittaa, kerääkö lumi eläimiä tietyille alueille?