Iho on ruumiin suurin elin. Se tuntee ja suojaa ja pitää meidät kasassa. Molekyylibiologi Mari Tervaniemi kertoo, kuinka ihon suojausmekanismit toimivat ja häiriintyvät. Solut ovat erikoistuneet eri tehtäviin, vaikka melkein kaikki niistä sisältävät saman perimän. Ihon pinnalla on lisäksi bakteereita ja prosesseja jotka suojaavat meitä, ja tieto niistä on tarkentunut huomattavasti viime vuosina. Mari Tervaniemi on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Identiteettipolitiikka on yleistynyt suomalaisessa politiikassa, niin käsitteenä kuin politiikan varsinaisena muutoksenakin. Pitkään on puhuttu perinteisen puoluepolitiikan katoamisesta ja liberaali--konservatiivi-jaon merkityksestä. Identiteettipolitiikka vaikuttaisi olevan tästä askel pidemmälle, kohti yhä suurempaa kuppikuntaisuutta. Vapaa toimittaja Matti Virtanen on haastatellut poliittisia ääripäitä Suomessa ja samalla joutunut kyseenalaistamaan omat identiteettinsä, koska tässä...

Talvisodan myötä reilut 400 000 ihmistä täytyi evakuoida ja asuttaa uusien rajojen sisälle. Pian tilanne toistui jatkosodan jälkeen. Vanhojen kielipoliittisten riitojen seurauksena on jäänyt elämään myytti, ettei karjalaisia sijoitettu lainkaan ruotsinkielisille alueille. Se ei kestä historiallista tarkastelua, vaikka ruotsinkielisillä alueilla oli omia erityispiirteitään, niin kielikysymyksen kuin toisaalta Porkkalan alueen väestön asutuksen suhteen. Historioitsija, dos. Aapo Roselius...

Helsinkiläinen tapa ääntää s-kirjain saa monet repimään hiuksiaan. Ilmiöstä tekee sitäkin mielenkiintoisemman, että varsinaista stadin s:ää ei välttämättä ole lainkaan olemassa. On totta, että vanhassa teatterikielessä on ruotsin vaikutuksesta etisesti lausuttu s-kirjain, joka saattaa kuulostaa teennäiseltä, mutta stadilaiseen s:ään on sidottu muitakin sivumerkityksiä. Useimmiten kyse on ollut nimenomaan naisista ja jonkinlaisesta paheellisuudesta. Suomen kielen dosentti Mia Halonen on...

Populaarikulttuuri on vaikuttanut monen ihmisen kuvaan mustista aukoista. Ne on nähty esimerkiksi hirviömäisinä tuhoajina. Itse asiassa ne ovat paljon maltillisempia kuin tähdet. Mustien aukkojen olemassaolo on kosmologisesti ymmärrettävä laskelma ja ilmiö, ja niillä on spekuloitu hyvinkin varhain. Albert Einstein inhosi ajatusta mustista aukoista, vaikka ne istuivat täydellisesti hänen teoriaansa. Nyt tiedetään, että useimpien galaksien, myös oman Linnunratamme, keskellä on...

Orjakauppa Atlantilla paisui hurjiin lukemiin uuden ajan kynnykseltä aina 1800-luvun alkuun. FT Kalle Kananoja tutkii, miksi tietyt alueet Afrikassa olivat orjakaupan satamia ja kuinka kauppaa käytiin Kauppa suuntautui niin eteläiseen kuin pohjoiseenkin Amerikkaan, mutta niiden kulttuureissa ja historiassa on myös selkeitä eroja. Aivan olennainen aihe on myös orjuuden synnyttämä kulttuuri, yhteisöllisyys ja vastarinta. Kalle Kananoja on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Aleksanteri Suuren valtakausi kesti 13 vuotta, mutta hänen maineensa on säilynyt toistaiseksi noin 2300 vuotta, eikä loppua näy. Aleksanteri Suuren esimerkki on innoittanut valtiaita, sotapäälliköitä ja kokonaisia kansoja niin hyvässä kuin pahassa. Makedonian kuningas johti armeijansa maailman ääriin saakka, ja hänen perinnöstään taistellaan edelleen mm. Kreikassa, Pohjois-Makedoniassa ja Albaniassa, niiden historiallisilla alueilla, Mutta oliko Aristoteleen oppilas panhellenistisen...

Keskiajan läntisessä Euroopassa hirviöt olivat olennainen osa maailmankuvaa, ja niistä kirjoittivat niin suuret kuin pienetkin ajattelijat. Hirviöt nähtiin maallisesti, ne olivat siis osa sen aikaista biologiaa ja maantiedettä. Usein hirviöissä yhdistyi ihmisten ja erilaisten eläinten piirteitä. Oli päättömiä ihmisiä, nelijalkaisia, koirankuonolaisia, mutta he olivat osa Jumalan luontoa ja siksi olikin huolta niiden käännyttämisestä kristinuskoon. Euroopan näkökulmasta hirviöt muuttuivat...

Itä-Saksan ja sosialismin lempeä lähettiläs, Nukkumatti, oli ahkera vieras myös Suomen televisiossa. Tuottaja Sakari Silvola on paneutunut Nukkumatin maailmaan ja nostaa uutuuskirjassaan esiin, kuinka Nukkumatissa esiteltiin Trabant-autoja, uusia asuinalueita ja muita itäisen Saksan saavutuksia aina avaruusvalloituksista kuumailmapalloihin. Kuumailmapallot tosin poistettiin, koska Itä-Saksan raadollisemmassa todellisuudessa niitä oli käytetty myös länteen loikkaamiseksi. Jokin...

Teologiassa teodikealla tarkoitetaan sitä ristiriitaa, että jumalan pitäisi olla sekä hyvä että kaikkivaltainen. Miksi maailmassa on kuitenkin pahaa? Ongelmaa on yritetty kiertää monin tavoin: kenties maailma on vielä kesken, kenties pahalla on jokin rooli kokonaisuudessa, kenties koko kysymys on loppujen lopuksi väärin asetettu. Teologian tri Lauri Snellman lähestyy kysymystä jo antiikin ajoista, kuten sanonta kuuluu. Hän yhdistää kielifilosofiaa ja hyveoppia tavoittaakseen hyvän ja pahan...

Aatelin historia Suomessa on ollut erikoisen vähän tutkittu aihe aivan viime vuosiin saakka. FT Alex Snellman valottaa ohjelmassa aatelin historiaa. Mukaan mahtuu Ruotsin vallan aikaa ja Suomen aatelia tiiviissä yhteydessä muuhun Ruotsiin. Aikoja leimaa verovapaus ja osin hovielämän jäljittely. Aatelin elämäntyyli oli kuitenkin kallista. Aateli oli sääty, ei yhteiskuntaluokka. Siksi moni köyhtyi aatelisena. Varsinaisesti Suomen aatelin voi sanoa syntyneen autonomian aikana, jolloin aateli...

Eläinten, siis myös ihmisten, käyttäytymispiirteet ovat monimutkaisia ilmiöitä, koska niihin vaikuttavat useat geenit ja ympäristötekijät. Tutkijatohtori Milla Salonen on tutkinut kissojen ja koirien käyttäytymispiirteiden periytymistä ja ilmaantuvuutta. Tutkimuksen avulla aukeaa myös, miten kissa- ja koirarotujen hyvällä jalostuksella voitaisiin vähentää käyttäytymisen negatiivisia piirteitä, kuten pelko- ja aggressiokäyttäytymistä. Sama koskee tietenkin ympäristöolojen parantamista. Milla...

Kyllikki Saari katosi toukokuussa 1953 matkalla nuorisotilaisuudesta kotiin. Pitkän etsinnän jälkeen ruumis löydettiin suohon haudattuna. Sosiaali- ja terveyspolitiikan prof. Juho Saari tarkastelee, kuinka tämä murha sai aikaan niin valtavan reaktion ja kuinka Kyllikki Saaren murha ei vieläkään ole unohtunut. Suomalainen maaseutu uhkasi menettää siveellistä mainettaan, ja 1950-luvulla julkisuus, media sekä poliisien että pappien arvostelu heijasti ajallista murrosta, joka sai ikonisen...

Monelle saattaa olla yllätys, että suomalaisen sosiologian suurin nimi ja eniten viitteitä saanut tutkija on Edvard Westermarck. Westermarck oli syvästi perehtynyt brittiläiseen valistusperinteeseen ja biologiaan ja julkaisi englanniksi. Hän oli myös sosiologian professori yhdessä Iso-Britannian kuuluisimmista yliopistoista, London School of Economicsissa. Evoluution ja moraalifilosofian alalla Westermarck jatkoi brittiläistä perinnettä, ja mitä tulee hänen tutkimuksiinsa perheesta ja...

Varhaisia suomalaisia naistenlehtiä olivat Eeva, Hopeapeili ja Kotiliesi. Kotiliedellä oli vankka isänmaallinen linja jo ennen sotia, ja sodan alettua oli aika hypätä jo varsinaisen propagandan palvelukseen. Kotiliesi oli valkoinen, uskonnollinen ja emäntäihannetta ylläpitänyt lehti. Naisten koulutus ja muut yksilölliset pyrinnöt olivat sodan aikana turhanpäiväisiä, sillä naisten osa oli synnyttää ja säilyttää koti siveänä. Sankarius ja kallis uhraus olivat keskeisiä teemoja. Ja lopulta...

Kuoleman kulttuuri ja kuoleman käytännöt ovat muuttuneet historian saatossa. Varhempina aikoina voimme nähdä usein eräänlaisen siirtymävaiheen, jolloin kuollut ei ollut vielä täysin poistunut keskuudestamme, ja siksi sielua tai henkeä pyrittiin auttamaan kokonaan pois kuolleitten luokse. Tässä vaiheessa myös varhainen katolinen usko ja uskonpuhdistus muuttivat asenteita. Valtiotieteen tohtori ja kuolemantutkija Ilona Pajari on tutkinut laajalti kuoleman historiaa ja kulttuureja. Monien...

Onni on vaikea käsite, sen mittaaminen sitäkin vaikeampaa. Siitä huolimatta asia on niin tärkeä, että ihminen on aina pohtinut onnea, ja moderni kansainvälinen maailma pyrkii sitä myös mittaamaan. Ulkomaantoimittaja ja tietokirjailija Heikki Aittokoski otti haasteen vastaan ja matkasi viiteen maanosaan miettimään onnellisuuden eroja ja yhtäläisyyksiä eri puolilla maailmaa. On selvää, että onnella on joitain reunaehtoja. Läntisen maailman itseapukirjat voivat toitottaa, kuinka onnellisia...

Ihmistyön mittaaminen tieteellistyi pelkästä kurinpidosta monitieteiseksi opiksi 1800-luvun lopussa. Omien suoritusten mittaaminen, terapiakulttuuri ja tunteiden hallinta nousivat kiinnostuksen kohteiksi. Ihannetyöläinen oli tasapainoinen ihmiskone, jonka toiminnoissa ei ollut mitään poikkeavaa, ei liikaa, ei liian vähän. Nykyään psyykkinen hyvinvointi ja yhteisökeskeisyys tarjoavat oppeja, joiden varassa työ ja sen sivutuote vapaa-aika, saadaan yhä tehokkaammaksi. Kulttuurintutkija Mona...

Valter Juveliuksella oli unelma: ratkaista Raamatusta löytyviä koodeja ja löytää niiden avulla Liitonarkki, nykyisen raamatunkäännöksen mukaan Liitonarkku. Hän ei saanut salaisella tutkimuksellaan akateemista kunnioitusta, mutta onnistui saamaan rahoitusta joukolle, joka lähti Jerusalemiin kaivaustöihin. Kaivaustyöt päättyivät skandaaliin, mutta Valter Juvelius ei ole kadonnut kokonaan historian hämäriin. Historiantutkija Timo Stewart on tehnyt laajimman tutkimuksen aiheesta. Hän on tänään...

Talvisodan aikana lähes tuhat suomalaissotilasta jäi sotavangiksi. Pieni osa heistä luotti enemmän Neuvostoliittoon ja vaihtoi puolta. Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltonen on arkistotutkimuksen ammattilainen, ja hän on seurannut Reinon tarinaa. Reino oli vanhoin termein maanpetturi, ja hänen arkistotietonsa ovat monimutkaisia. Petturille ei voinut antaa sankarihautajaisia, mutta asia oli kuitenkin arka. Huhut kotikulmilla kiersivät, eikä asiaa muutenkaan voinut vain...

Vuonna 2020 on syytä kysyä: "Mitä ihmettä maailmassa tapahtuu?" Äärioikeisto nostaa kannatustaan, vanhat kansainväliset sopimukset raukeavat, ilmastokriisin vaikutus on selvää ja Amerikka hortoilee omilla poluillaan. Joku voisi väittää, että liberalismi ja oikeusvaltioperiaate ovat juuri niitä arvoja, joita nyt tulisi puolustaa. Pontus Purokuru ja Veikka Lahtinen ovat eri mieltä. Heidän mukaansa nämä kriisit ovat synnynnäisiä liberalismille, eivätkä pienet korjausliikkeet enää...

Toisen maailmansodan aikana Virosta pakeni Suomeen tuhansia ihmisiä Saksan ja Neuvostoliiton miehityksen alta. Määränpää Suomenlahden pohjoispuolella oli Helsingin itäinen saaristo. Entiset pirtutrokarit saivat uuden tulonlähteen, sillä ihmisten lisäksi liikkeellä oli myös isot rahat. Eero Haapanen on tutkinut tuon levottoman ajanjakson ihmiskohtaloita ja maantieteellisiä paikkoja. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kannattaako romanikerjäläiselle antaa rahaa? Millaista on kaukomatkailuun liittyvä apu? Ja saako auttamisesta tulla hyvä olo vai ovatko moiset tunteet aivan toissijaisia suhteessa auttamisen tekoon? Tietokirjailija Mari Manninen kysyy kiperiä kysymyksiä auttamisesta ja ongelmista, joita siihen liittyy. Samoin esiin nousee erilaisten kulttuurien luonne ja siten auttamisen kohdistaminen tehokkaasti. Mari Manninen käy terävästi läpi eri auttamisen muotoja ja ongelmia. Perusta on kuitenkin...

Neuvostoliitto järjesti nuorison sosialistisia nuorisofestivaaleja lähinnä satelliittimaissaan vuodesta 1947 lähtien. Alkuvaiheessa kylmän sodan rajat hakivat vielä muotoaan, mutta spektaakkelimaiset näytökset pönkittivät Neuvostoliiton ylivoimaa. On huomattava, että Neuvostoliitto oli näihin aikoihin saakka ollut eristyksissä muusta maailmasta ja sitä tunnettiin huonosti. Suomalaisille kommunistinuorille 1940- ja 1950-luvulla tapahtumat olivat ainutlaatuisia ja miljoonakaupunkien tunnelma...

Filosofia ja lääketiede olivat kytkeytyneet antiikissa toisiinsa monin eri tavoin. Joskus filosofian katsottiin olevan eräänlaista psyyken lääketiedettä. Monet antiikin kreikan tautinimet ovat edelleen käytössä, mutta niiden merkityksen säilyminen ja muutos vaatii tarkempaa tulkintaa. On myös huomautettava, että opetettu filosofia koski vapaita miehiä. Antiikki oli usein myös väkivaltaista, hierarkkista ja naista alentavaa aikaa. Dos. Marke Ahonen on tutkinut ja kääntänyt laajasti...