Euroopan unionia on luonnehdittu historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi, eikä ajatus tunnu mitenkään kaukaiselta korviimme. Dos. Timo Miettinen on tehnyt laajan poliittisen ja kulttuurihistoriallisen esityksen Euroopan syntymisestä. Tämä syntyminen ei tapahtunut vain toisen maailmansodan jälkeen, vaan Euroopan rauhanyhteisö on satoja vuosia vanha idea. Timo Miettinen on nyt Kalle Haatasen vieraana

FT Mari Purola on tutkinut kauppoja pirun kanssa suomalaisissa uskomustarinoissa. Ihmisen heikkoudet ovat tuttuja: halu saada lisää rahaa, mainetta, avio-onnea ja kunniaa. Purolan aineistossa pirutarinat tuntuvat joskus kovin suomalaisilta, mutta toisaalta teema sielun myymisestä paholaiselle on tuttu kaikkialla länsimaissa. Esiin nousee myös taso, jossa kristinusko ja kansanperinne kulkevat rinnakkain, aina välillä toisistaan ammentaen. Mari Purola on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Urheilu on ollut Kiinalle keskeinen pelinappula kansainvälisen suurvaltapolitiikan areenoilla lähes läpi maan vallankumouksen jälkeisen historian. Aina Helsingin olympialaisista eteenpäin Kiinan merkitys on kasvanut, vaikka maan sisäiset kumoukset ovat välillä johtaneet eristyksiin. Nyt urheilu on Kiinassa myös valtava bisnes, ja Kiina on valtansa tunnossa. Se liikuttaa niin urheilijoita kuin rahoitustakin eikä enää niele helpolla kritiikkiä. Mikko Knuuttila on tutkinut tarkasti laajaa...

Historioitsija Herodotos asui vilkkaassa Ateenassa sen kultakaudella, 400-luvulla eaa. Pääteoksessaan Herodotos tutkii persialaissotia ja Persiaa, tuon ajan ensimmäistä suurvaltaa. Hän ei kuitenkaan tyydy luettelemaan hallitsijoita, vaan Herodotos kirjoittaa historiaa ihmisten tekona, jossa voidaan erottaa ajallinen rakenne sekä syy ja seuraus. Herodotos myös matkusti laajasti ja haastatteli aikalaisia. Lähdekritiikkiäkin hän harjoitti, eikä suinkaan uskonut kaikkia lähteitä. Tässä mielessä...

Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 300 vuotta Uudenkaupungin rauhasta.ja 500 vuotta Kustaa Vaasan johtamasta Ruotsin vapaussodasta Tanskaa vastaan. Tuona aikana Ruotsi nousi suurvallaksi, joka vaikutti ratkaisevasti Euroopan kehitykseen kolmekymmentävuotisessa sodassa. Romahdus koitti Suuressa Pohjan sodassa sekä sitä seuranneissa rauhoissa, lopulta Uudenkaupungin rauhassa 1721. YTT Risto Volanen on tutkinut kattavasti tuon ajan Eurooppaa lukuisissa kirjoissaan. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kun Suomi kävi kolme sotaansa vuosina 1939-1945, erilaiset uskonnolliset ja hieman vaietummin yliluonnolliset kokemukset olivat yleisiä niin etujoukoissa kuin kotirintamallakin. Ihmiset saivat enteitä, aavistuksia ja suoranaisia ohjeita rankoissa oloissa. Tyypillisesti jokin merkki kertoi tulevasta kuolemasta, toisaalta jotkut tunsivat suojeluksen ympärillään. Kultturiantropologi Satumaarit Myllyniemi on käynyt läpi laajan arkistoaineiston, jossa sodan hieman epävirallisempi puoli -...

Akatemiatutkija Sakari Salonen on perehtynyt maailmanlopun mahdollisuuksiin. Asiaa helpottaa se, että kun katsomme ajassa taaksepäin, on ihme, että maapallo on näinkin pitkälle päässyt. Voimme näin aavistella, missä muodossa maailmanloppu kerran koittaa. Asteroidit ja tulivuorenpurkaukset ovat piiskanneet maata, ja nyt kohtaamme myös ihmiskuntana omat tekomme, jotka haastavat tulevaisuuden.

Miksi jotkin tiedot ja tieteet arvioidaan tarpeelliseksi ja tieteen niukka rahoitus kohdistuu vain niihin? Kuka tekee valinnat ja millä mittarilla? Taina Saarikivi on yhdessä Janne Saarikiven kanssa toimittanut kirjan turhasta tiedosta - tutkimuksen osista ja pätkistä, joita ei koskaan julkaistu syystä tai toisesta. Niissä kaikuu kuitenkin tieteenteon ilo. Taina Saarikivi on nyt Kalle Haatasen vieraana

Antiikin Rooman sotamenestys oli vaikuttava. Olennainen osa tätä menestystä oli verotus. Kyse ei ole historiallisesta oikusta, vaan historian dos. Antti Kujala kertoo kirjassaan, kuinka menestyneet valtiot ovat aina vaatineet menestynyttä verotusta, ja kuinka demokraattisuus astuu mukaan kuvaan, kun kansa ja virkamiehet saavat yhä selvemmin ilmaista kantansa verotukseen ja asiainhoitoon. Antti Kujala on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Puutalo Oy:n tarina on yllättävän huonosti tunnettu, vaikka se on ollut yksi menestyneimmistä suomalaisista arkkitehtuurin vientituotteista. Monet tunnetut arkkitehdit osallistuivat sen toimintaan, mutta koska kyseessä oli talojen teollinen tuotanto, nimet eivät ole nousseet samalla tavalla esiin kuin normaalisti arkkitehtuurissa. Maailmanpolitiikassa Puutalo Oy nousee esiin monta kertaa. Sen avulla Suomessa asutettiin evakkoja, mutta Saksan armeija ja myöhemmin myös Neuvostoliitto olivat...

Salaliittoja ja huhuja niistä on historia täynnä. Sen sijaan salaliittoteoriat ottavat askeleen pidemmälle ja jäsentävät usein jo ihmisten maailmankuvaa. Monet salaliittoteoriat kumpuavat epäluottamuksesta valtiovaltaa, viranomaisia ja asiantuntijoita kohtaan. Mutta pitäisikö niistä huolestua, tai onko vedettävissä rajaa, jossa salaliittoteoriat käyvät vaarallisiksi? Käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Mielikuvamme ristiretkistä kaipaa päivitystä. Niin monta uskonnollista taistelua alueella on käyty. Aleksi Peura haastaa myös oman ennakkokäsityksensä puhtaan irrationaalisista ja poikkeuksellisen verisistä sodista, joita vain uskonto voi tuottaa. Kirja on myös vallan teoriaa ja vallankäytön historiaa. Paavit, vastapaavit, ruhtinaat ja kuninkaat etsivät Pyhää maataan. Ainakaan jakamattomana sellaista ei löydy. Aleksi Peura on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Feministisellä ajattelulla on pitkä yhteinen juuri filosofian historian kanssa. Voisi hieman kärjistäen väittää, että tasa-arvokysymys nousi kunnolla esiin vasta 1800-luvulla nimenomaan poliittisena kysymyksenä ja toimintana. Sen taustalla oli kuitenkin vuosisatainen kirjallinen debatti. FT Martina Reuter kertoo varhaisten feministien kirjoituksista renessanssin ajoilta aina 1800-luvulle. Ne heijastavat aikansa filosofiaa, ovat sen ytimessä, mutta tekevät myös uusia avauksia ja radikaaleja...

Varhaismodernia yhteiskuntaa on tutkittu hyvin ansiokkaasti Suomessa viime vuosina. Professori Raisa Maria Toivo keskustelee uusista tutkimuslinjoista, Mikrohistoria, sotahistoria ja toisaalta laaja rakennehistoria ovat monille tuttuja. Mutta niin sanotussa uudessa yhteiskuntahistoriassa ihminen ja toimija nostetaan esiin isojen rakenteiden rinnalle. Raisa Maria Toivo on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Länsimaat usein tuppaavat pitämään itseään globaalisti edistyneinä ja maina, joita muut seuraavat. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen tarkastelee erilaisia suuria trendejä maailmassa, ja niiden avulla on hedelmällistä tarkastella myös sitä, kuinka tietyt Latinalaista Amerikkaa leimaavat käytännöt koskevat myös Eurooppaa ja muita länsimaita. Teivainen on nyt Kalle Haatasen vieraana. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta.

Tietokirjailija Ari Turunen kirjoitti jo muutama vuosi sitten kirjan ylimielisyydestä, jota tässäkin radio-ohjelmassa käsiteltiin. Vuosia kului, ja näyttääkin siltä, että ylimielisyys sen kuin kasvaa. On aika päivittää tilanne. "Ettekö te vieläkään tiedä, kuka minä olen?" vie typerien diktaattorien, omahyväisten jalkapalloilijoiden ja kaikenlaisten korvaamattomien ihmisten maailmaan. Ari Turunen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Petsamossa sijaitsi maailman pohjoisin luostari. Luostari oli perustettu jo 1500-luvulla, mutta talvi- ja jatkosodan jäljet tuhosivat sen. Luostarin viimeinen johtaja oli pappismunkki Paisi. FT Elina Kahla on tutkinut jäljelle jääneitä asiakirjoja ja kertoo nyt, mitä Petsamon veljestö joutui kokemaan. Elina Kahla on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Ajatus koneesta, joka olisi älyllisesti ihmisen vertainen, on aina kiinnostanut ihmisiä. Kiinnostus on ollut niin kaunokirjallista, teknistä kuin filosofistakin. Filosofian apulaisprofessori Panu Raatikainen pohtii uusinta teknologiaa ja pureutuu kysymyksiin, mitä ajattelu on ja mitä koneen oppiminen voi tarkoittaa. Yhtä tärkeitä ovat kysymykset etiikasta ja moraalista: Onko meillä moraalisia velvoitteita älykkäitä koneita kohtaan, ja vieläpä: Voiko kone jonain päivänä olla moraalinen...

Lauri Hokkanen on kirjoittanut omakohtaisen historiateoksen, jossa hän ruotii menneisyyttään taistolaisliikkeessä. Kuinka Prahan panssareista ja Neuvostoliiton valtapyrkimyksistä huolimatta puhuttiin rauhanliturgiaa ja todella uskottiin kommunismin olevan voittava kanta? Rauhanliturgian rinnalla laulut olivat kovia, ja militarismi valtasi rauhantahtoisten mielen. Lauri Hokkanen on nyt Kalle Haatasen vieraana

Kansallinen turvallisuus on laaja käsite, Se ylittää sotilaallisen toiminnan ja kehittää tietoisuutta esim. hybridiuhkista, mutta pitää kuitenkin sisällään myös asevelvollisuuden ja mahdollisen Nato-jäsenyyden tai sotilaallisen liittoutumattomuuden. Erityisen ajankohtaista on myös koronan esiin nostama huoltovarmuus, joka koetteli eri valtioita, kun syntyi kiire saada kansalaisille maskeja ja muita terveyteen liittyviä asioita. Poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkija Kari Laitinen nostaa...

Ebba Stenbock eli myrskyisällä ajalla 1500-luvun lopulla. Hänen miehensä Klaus Fleming oli Suomen vihatuin mies. Ebba pysyi lujana taistossa, jossa kilvoittelivat ylimyssuvut. Ebban serkku oli Kaarle-herttua ja sisar puolestaan Ruotsin entinen kuningatar, Katarina. Ensimmäisen suomalaisen 1500-luvun naisen elämäkerran on kirjoittanut Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtinen. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.‌

Vakoilua ja tiedustelua vuosikymmeniä seurannut tietokirjailija Jukka Rislakki kertoo Suomen ja Neuvostoliiton varhaisesta sotilastiedustelusta ennen toista maailmansotaa. Erityisesti latvialaissyntyinen mies, Opperput, paljasti lännelle, millaista Neuvosto-todellisuus oli. Rislakki on käyttänyt aineistonaan rinnakkain suomalaisia, venäläisiä, puolalaisia, virolaisia ja latvialaisia lähteitä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Teloitukset olivat arkipäivää keskiajalta 1800-luvulle. Suuriruhtinaskunta Suomi oli tosin edelläkävijä tuomiokäytännön poistamisessa rauhan aikana. Tietokirjailija Mikko Moilanen on tutkinut laajasti arkistolähteitä, ja 1500 tapauksen aineisto osoittaa, millaiset ihmiset ja mitkä rikokset olivat tyypillisiä aikakaudelle. Mikko Moilanen on nyt Kalle Haatasen vieraana