Episodes
Ooppera syntyi, kun antiikin näyttämötaide luotiin uudelleen Firenzessä 1600-luvulla. Yksinkertaisimmillaan oopperan tarina on tenorin, sopraanon ja baritonin kolmoisdraama. On kuitenkin paljon oopperoita, jotka luotaavat inhimillisen olemisemme ulottuvuuksia monipuolisesti ja taidokkaasti, toteaa professori Henry Bacon Helsingin yliopistosta. Elitistisenä pidetyn oopperan kulta-aika oli ennen elokuvan tuloa 1800-luvulla, jolloin Giuseppe Verdi teki oopperasta niin suosittua, että hänen...
Published 10/18/17
Ooppera syntyi, kun antiikin näyttämötaide luotiin uudelleen Firenzessä 1600-luvulla. Yksinkertaisimmillaan oopperan tarina on tenorin, sopraanon ja baritonin kolmoisdraama. On kuitenkin paljon oopperoita, jotka luotaavat inhimillisen olemisemme ulottuvuuksia monipuolisesti ja taidokkaasti, toteaa professori Henry Bacon Helsingin yliopistosta. Elitistisenä pidetyn oopperan kulta-aika oli ennen elokuvan tuloa 1800-luvulla, jolloin Giuseppe Verdi teki oopperasta niin suosittua, että hänen...
Published 10/18/17
Ensimmäisen jälkimaailmalle säilyneen valokuvan valotus 1800-luvun alkupuolella kesti kahdeksan tuntia, nyt digikameran muistikortille mahtuu tuhansia kuvia. Tekniikan kehittyessä 1800-luvun loppupuolella alettiin ottaa muotokuvia tavallisista ihmisistä, syntyi kuvajournalismi sekä mainos- ja muotikuvaus. Lisäksi tavalliset ihmiset alkoivat valokuvata itse rullafilmin tulemisen myötä. Jos verkossa liikkuu päivittäin kymmeniä miljardeja sanoja, miksi sinne ei mahtuisi miljardeja kuvia, sanoo...
Published 10/11/17
Ensimmäisen jälkimaailmalle säilyneen valokuvan valotus 1800-luvun alkupuolella kesti kahdeksan tuntia, nyt digikameran muistikortille mahtuu tuhansia kuvia. Tekniikan kehittyessä 1800-luvun loppupuolella alettiin ottaa muotokuvia tavallisista ihmisistä, syntyi kuvajournalismi sekä mainos- ja muotikuvaus. Lisäksi tavalliset ihmiset alkoivat valokuvata itse rullafilmin tulemisen myötä. Jos verkossa liikkuu päivittäin kymmeniä miljardeja sanoja, miksi sinne ei mahtuisi miljardeja kuvia, sanoo...
Published 10/11/17
Länsimaisen teatterin juuret löytyvät Ateenan Dionysos-juhlista. Juhlissa esitettiin sankarilauluja, joista syntyi tragedia 480-luvulla eaa, kertoo teatterintutkija, dosentti Pentti Paavolainen. Osa teatterin historiasta on kuitenkin hämärän peitossa, sillä vain muistiin kirjoitetut näytelmät ovat säilyneet. Keskiajalla teatteritaide oli kiertävien ryhmien varassa, kunnes se syntyi uudelleen kirkoissa, kun papit alkoivat näytellä Raamatun tapahtumia. Myöhemmin Italia toi teatteritaiteeseen...
Published 10/04/17
Länsimaisen teatterin juuret löytyvät Ateenan Dionysos-juhlista. Juhlissa esitettiin sankarilauluja, joista syntyi tragedia 480-luvulla eaa, kertoo teatterintutkija, dosentti Pentti Paavolainen. Osa teatterin historiasta on kuitenkin hämärän peitossa, sillä vain muistiin kirjoitetut näytelmät ovat säilyneet. Keskiajalla teatteritaide oli kiertävien ryhmien varassa, kunnes se syntyi uudelleen kirkoissa, kun papit alkoivat näytellä Raamatun tapahtumia. Myöhemmin Italia toi teatteritaiteeseen...
Published 10/04/17
Funktionalismi tuli Suomeen 1920-luvun lopulla, mutta vaikutti merkittävästi asumiseen vasta toisen maailmansodan jälkeen, kertoo taidehistorian professori Kirsi Saarikangas Helsingin yliopistosta. Selvimmin ajatukset modernista asunnosta näkyivät rintamamiestaloissa sodan jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja lähiörakentamisessa. Ihanneasunnossa oli yksi tila yhtä tehtävää varten, eli keittiö, olohuone ja makuuhuone tai makuuhuoneita. Lisäksi modernia asuntoa määritti ajatus ympäristön...
Published 09/27/17
Funktionalismi tuli Suomeen 1920-luvun lopulla, mutta vaikutti merkittävästi asumiseen vasta toisen maailmansodan jälkeen, kertoo taidehistorian professori Kirsi Saarikangas Helsingin yliopistosta. Selvimmin ajatukset modernista asunnosta näkyivät rintamamiestaloissa sodan jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja lähiörakentamisessa. Ihanneasunnossa oli yksi tila yhtä tehtävää varten, eli keittiö, olohuone ja makuuhuone tai makuuhuoneita. Lisäksi modernia asuntoa määritti ajatus ympäristön...
Published 09/27/17
Länsimainen kuvataide on saanut monia muotoja aikojen saatossa, ja nyt se pitää sisällään kaikkea lyijykynäpiirustuksista videotaiteeseen ja performansseihin. 1800-luvulta lähtien on pohdittu, mikä erottaa taiteen muusta tekemisestä, kertoo taidehistorian professori Ville Lukkarinen Helsingin yliopistosta. Antiikin perinnöllä on ollut merkittävä vaikutus länsimaiseen taiteeseen vuosisatojen ajan, mutta professori Lukkarisen mukaan taiteessa on aina esiintynyt samanaikaisesti erilaisia...
Published 09/20/17
Länsimainen kuvataide on saanut monia muotoja aikojen saatossa, ja nyt se pitää sisällään kaikkea lyijykynäpiirustuksista videotaiteeseen ja performansseihin. 1800-luvulta lähtien on pohdittu, mikä erottaa taiteen muusta tekemisestä, kertoo taidehistorian professori Ville Lukkarinen Helsingin yliopistosta. Antiikin perinnöllä on ollut merkittävä vaikutus länsimaiseen taiteeseen vuosisatojen ajan, mutta professori Lukkarisen mukaan taiteessa on aina esiintynyt samanaikaisesti erilaisia...
Published 09/20/17
Englantilaisen matemaatikon Lewis Carrollin kirja "Liisan seikkailut ihmemaassa" on lastenkirjallisuuden kuolematon klassikko ja yksi kirjallisuushistorian siteeratuimmista teoksista heti Raamatun jälkeen. Ilmestyessään vuonna 1865 se parodioi ajan kulttuuria ja lastenkirjallisuutta, jossa lapsille haluttiin antaa opetuksia sormi pystyssä. Filosofian tohtori Sakari Katajamäki kertoo, että Liisan seikkailut ihmemaassa edustaa nonsense-kirjallisuutta, jossa rikotaan sääntöjä tai leikitään...
Published 09/13/17
Englantilaisen matemaatikon Lewis Carrollin kirja "Liisan seikkailut ihmemaassa" on lastenkirjallisuuden kuolematon klassikko ja yksi kirjallisuushistorian siteeratuimmista teoksista heti Raamatun jälkeen. Ilmestyessään vuonna 1865 se parodioi ajan kulttuuria ja lastenkirjallisuutta, jossa lapsille haluttiin antaa opetuksia sormi pystyssä. Filosofian tohtori Sakari Katajamäki kertoo, että Liisan seikkailut ihmemaassa edustaa nonsense-kirjallisuutta, jossa rikotaan sääntöjä tai leikitään...
Published 09/13/17
Länsimaisen musiikin jäljet johtavat Babyloniaan nykyisen Irakin seudulle. Keskiajalla kirkolla oli tärkeä rooli musiikin kehittämisessä, koska musiikkia kirjoitettiin muistiin nimenomaan kirkon piirissä. Suurin osa musiikista on kuitenkin aina ollut suullista perinnettä, kertoo musiikinhistorian professori Vesa Kurkela Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta. Nykyään länsimainen taidemusiikki yhdistetään usein klassiseen musiikkiin, josta alettiin puhua vasta 1800-luvulla, kun kuolleet...
Published 05/24/17
Länsimaisen musiikin jäljet johtavat Babyloniaan nykyisen Irakin seudulle. Keskiajalla kirkolla oli tärkeä rooli musiikin kehittämisessä, koska musiikkia kirjoitettiin muistiin nimenomaan kirkon piirissä. Suurin osa musiikista on kuitenkin aina ollut suullista perinnettä, kertoo musiikinhistorian professori Vesa Kurkela Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta. Nykyään länsimainen taidemusiikki yhdistetään usein klassiseen musiikkiin, josta alettiin puhua vasta 1800-luvulla, kun kuolleet...
Published 05/24/17
Länsimaisen arkkitehtuurin alkutaival tarjoaa ikuisia arvoituksia. Professori Markus Hiekkasen mukaan esimerkiksi Knossoksen raunioista Kreetan saarella on vaikea sanoa, oliko rakennukset alun perin tehty ihmisiä vai jumalia tai jumalien palvelemista varten. Antiikin arkkitehtonisia saavutuksia on aikojen saatossa sovellettu niin, että ne sopivat paremmin omaan aikaan. Renessanssi korosti oikeaoppisuutta rakennusten muotoilussa, jotta ne palvelisivat parhaiten tarkoitustaan. Samaan tapaan...
Published 05/17/17
Länsimaisen arkkitehtuurin alkutaival tarjoaa ikuisia arvoituksia. Professori Markus Hiekkasen mukaan esimerkiksi Knossoksen raunioista Kreetan saarella on vaikea sanoa, oliko rakennukset alun perin tehty ihmisiä vai jumalia tai jumalien palvelemista varten. Antiikin arkkitehtonisia saavutuksia on aikojen saatossa sovellettu niin, että ne sopivat paremmin omaan aikaan. Renessanssi korosti oikeaoppisuutta rakennusten muotoilussa, jotta ne palvelisivat parhaiten tarkoitustaan. Samaan tapaan...
Published 05/17/17
Länsimainen sananvapausajattelu syntyi 1500-luvulla vastareaktiona erilaisille rajoituksille. Maailman ensimmäinen julkisuuslaki, painovapausasetus, säädettiin Ruotsi-Suomessa vuonna 1766. Lain takana oli valistusajan viimeiseen aaltoon kuulunut Sotkamossa syntynyt pappi Anders Chydenius. Sananvapauden voi määritellä monella eri tavalla, sanoo julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta. Myös sensuuria on monenlaista. Tänä päivänä Neuvosen mielestä suurin uhka...
Published 05/10/17
Länsimainen sananvapausajattelu syntyi 1500-luvulla vastareaktiona erilaisille rajoituksille. Maailman ensimmäinen julkisuuslaki, painovapausasetus, säädettiin Ruotsi-Suomessa vuonna 1766. Lain takana oli valistusajan viimeiseen aaltoon kuulunut Sotkamossa syntynyt pappi Anders Chydenius. Sananvapauden voi määritellä monella eri tavalla, sanoo julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta. Myös sensuuria on monenlaista. Tänä päivänä Neuvosen mielestä suurin uhka...
Published 05/10/17
Idea kollektiivisesta turvallisuudesta synnytti Kansainliiton ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kertoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Kansainliitto onnistui ratkaisemaan muun muassa pakolaiskysymyksen sekä Suomen ja Ruotsin välisen kiistan Ahvenanmaan asemasta, mutta liitto menetti merkityksensä jo ennen toisen maailmansodan syttymistä. Myös Kansainliiton seuraaja Yhdistyneet Kansakunnat on saanut osakseen arvostelua. Visurin mukaan YK:n suurin merkitys on siinä, että järjestö antaa...
Published 05/03/17
Idea kollektiivisesta turvallisuudesta synnytti Kansainliiton ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kertoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Kansainliitto onnistui ratkaisemaan muun muassa pakolaiskysymyksen sekä Suomen ja Ruotsin välisen kiistan Ahvenanmaan asemasta, mutta liitto menetti merkityksensä jo ennen toisen maailmansodan syttymistä. Myös Kansainliiton seuraaja Yhdistyneet Kansakunnat on saanut osakseen arvostelua. Visurin mukaan YK:n suurin merkitys on siinä, että järjestö antaa...
Published 05/03/17
Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 päätti kylmän sodan, joka oli alkanut toisen maailmansodan jälkeen, kun länsivaltojen ja Neuvostoliiton sodanaikainen liittolaisuus muuttui vastakkainasetteluksi. Kylmän sodan vuosikymmeniin mahtui erilaisia vaiheita Kuuban ohjuskriisistä 1960-luvulla jännityksen lievenemiseen 1970-luvulla. Kylmässä sodassa oli useita eri konfliktitasoja, kertoo poliittisen historian professori Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta. Sotilaallis- ja...
Published 04/26/17
Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 päätti kylmän sodan, joka oli alkanut toisen maailmansodan jälkeen, kun länsivaltojen ja Neuvostoliiton sodanaikainen liittolaisuus muuttui vastakkainasetteluksi. Kylmän sodan vuosikymmeniin mahtui erilaisia vaiheita Kuuban ohjuskriisistä 1960-luvulla jännityksen lievenemiseen 1970-luvulla. Kylmässä sodassa oli useita eri konfliktitasoja, kertoo poliittisen historian professori Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta. Sotilaallis- ja...
Published 04/26/17
Kymmeniä miljoonia kuolonuhreja vaatineen toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli raunioina ja miljoonat ihmiset kodittomia. Rauhan varmistamiseksi Euroopassa perustettiin sodan jälkeen muun muassa EU:n edeltäjä Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, kertoo poliittisen historian professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta. Toisen maailmansodan kauheuksia ovat myös holokausti, Leningradin saarto, Stalingradin taistelut sekä Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit. Itse sodan syttyminen vuonna...
Published 04/19/17
Kymmeniä miljoonia kuolonuhreja vaatineen toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli raunioina ja miljoonat ihmiset kodittomia. Rauhan varmistamiseksi Euroopassa perustettiin sodan jälkeen muun muassa EU:n edeltäjä Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, kertoo poliittisen historian professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta. Toisen maailmansodan kauheuksia ovat myös holokausti, Leningradin saarto, Stalingradin taistelut sekä Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit. Itse sodan syttyminen vuonna...
Published 04/19/17
Vuosisadanvaihteen “La Belle Epoque” - “kaunis aika” päättyi Euroopassa, kun ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914. Itse sota syttyi kuin vahingossa, kun Itävalta-Unkarin kruununperillinen Ferdinand puolisoineen salamurhattiin Sarajevossa. Asetelma oli kuitenkin valmis suursodalle, sillä Euroopassa oli alkanut muodostua suurvaltojen liittoumia. Sodan alkaessa uskottiin, että tämä “suuri sota” olisi sota, joka lopettaa kaikki sodat, mutta Versailles´n rauhansopimus kylvi jo uuden sodan...
Published 04/12/17