Angela Merkel on hallinnut maailmanpolitiikkaa vuosikausia. Mikä on väistyvän liittokanslerin merkitys tasa-arvon kannalta? Onko hän feministinen sankari vai vain yksi valtaapitävä housupuku toisten housupukujen joukossa? Vieraamme, Helsingin Sanomien Saksan-kirjeenvaihtajana työskennellyt Tiina Rajamäki kertoo. Puhumme myös seksuaalikasvatuksesta. Kuinka erilaisia ihmisiä huomioivaa se on nykypäivänä? Vai lähdetäänkö yhä siitä 1970–80-lukulaisesta ajatuksesta, että on vain heterotyttöjä...

Puhumme woke-keskustelusta, jota on Yhdysvaltojen ja Englannin lisäksi alettu käydä myös Suomessa. Miksi toisten vastuuttaminen syrjivistä kommenteista on joidenkin mielestä turhaa kyttäämistä? Vieraamme, Jäbät ja tunteet -podcastin Nosh A Lody kertoo, millaisia miehen malleja hänellä on ollut. Miten kongolainen perhe on vaikuttanut siihen, millainen poika, isä, kumppani ja ystävä hänestä on kasvanut? Mietimme myös, miten nykykauhussa pääsevät ääneen naisten ja mustien kokemat kärsimykset...

Suomessa pohditaan paraikaa sijaissynnyttämisen sallimista hyvin monimuotoisillekin perheille. Mutta miksi sijaissynnyttäjän saama palkkio nähdään edelleen moraalittomana? Millaisia eettisiä keskusteluja lapsen oikeuksista, perhesuhteista ja sijaissynnyttäjän asemasta pitäisi käydä? Tutkijatohtori Tiia Sudenkaarne kertoo. Puhumme myös lastensuojelusta. Miksi siitä on tullut meille peikko, jota pitää välttää viimeiseen asti? Tulisiko lastensuojelusta pienempi häpeä, jos näkisimme sen enemmän...

Miltä tyttärestä tuntuu, kun isä katoaa pulloon, ja miten alkoholisti-isä vaikuttaa omiin ihmissuhteisiin? Kuinka kannattaa kohdata riippuvuussuhteessa oleva läheinen, ja miten huolehtia oman tuskan purkamisesta? Tietokirjailija, isänsä alkoholille menettänyt Johanna Pohjola kertoo. Mietimme myös, mitä on sukupuolisensitiivinen tai sukupuoli-inklusiivinen tai sukupuolifluidi ajattelu. Muotimaailmassa puretaan jo mukavasti kaksinapaista sukupuoliajattelua, mutta miten tätä asetelmaa...

Ohjaaja Suvi West kertoo, millaista on Suomen valtion harjoittama kolonisaatio tänä päivänä Saamenmaalla. Parantaako juuri asetettu totuus- ja sovintokomissio saamelaisten asemaa? Entä millaista on, kun vähemmistöön kuuluvana joutuu aktivistiksi vastoin tahtoaan? Puhumme myös siitä, miksi aikuisten pitäisi ottaa mallia lapsilta – esimerkiksi futiskatsomossa. Mistä kertoo kannattajakulttuuri, jossa häviäjälle buuataan? Entä miksi vanhempia sukupolvia närästää, kun nuoremmat osaavat vaatia ja...

Suomessa keskustellaan jälleen kulttuurisesta omimisesta. Monimuotoisuusasiantuntija Jasmin Assulin avaa kulttuurisen hyväksikäytön ja lainaamisen eroa. Auttaisiko aiheen ymmärtämistä, jos ihmisten lähipiirissä olisi enemmän erilaisista taustoista tulevia ihmisiä? Puhumme myös tyttöjen pahoinvoinnista. Miksi myytti nopeasti kypsyvistä tytöistä on niin sitkeä? Onko aikainen vastuuttaminen syynä myös siihen, että tytöt uupuvat ja ahdistuvat? Mietimme myös, miksi aikuisten on joskus vaikea...

Elokapina-liikkeen aktivisti ja kaupunginvaltuutettu Elina Kauppila kertoo, miksi ilmastonmuutoksen vastainen taistelu herättää niin paljon vihaa. Miksi tarvitaan kansalaistottelemattomuutta, jotta ilmastokriisi otetaan tosissaan? Perkaamme feministisen diskurssianalyysin keinoin, millainen naiskuva elokuvaohjaaja Renny Harlinin tuoreesta elämäkerrasta välittyy. Puhumme myös siitä, millaiseen ratkaisuun feministi voi päätyä Halloween-asua pohtiessaan. Suuri ja pörheä feministi vastaa lopuksi...

Eheytyshoitojen kriminalisointia ajavan kansalaisaloitteen alullepanija Perttu Jussila kertoo, millaisissa yhteisöissä eheytystä harjoitetaan. Miten eheytysyritykset vaikuttavat yksilöön? Muuttaako lainmuutos laajemmin homofobisia asenteita? Tutkimme myös syväväärennösten masentavaa maailmaa. Miksi deepfake-videoista keskustellaan vain poliittisena uhkatekijänä, vaikka uhka on jo todellisuutta naisille, jotka ovat joutuneet tahdonvastaisiin pornovideoihin. Mietimme myös, mistä kertoo...

Feministi-ekonomisti Anni Marttinen kertoo, joko harmaapukuiset miehet joutuvat antamaan tilaa muillekin talouskeskusteluissa. Miten feministinen talous haastaa uusliberaalin, jatkuvan kasvun ajattelun? Voisiko palkaton hoivatyö näkyä talousmittareissakin? Puhumme myös siitä, olemmeko itse syypäitä, jos emme usko itseemme ja osaamisemme. Vai johtuvatko monia vaivaavat huijariajatukset nykyisestä työelämästä? Mietimme myös, mitä tehdä, kun 1980-luku soittaa ja marssittaa estradeille...

Digitaalinen väkivalta pelottaa, haavoittaa ja vaientaa – sekä rapauttaa luottamusta oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. Naisten linjan Turvaverkko-hankkeen hankepäällikkö Louna Hakkarainen kertoo, millaisia seurauksia verkkohäirinnällä ja digitaalisella lähisuhdeväkivallalla on sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Puhumme myös ikivanhasta netti-ilmiöstä eli vinkkuäideistä. Ovatko winemom-meemit kapinaa luutuneita äidin rooleja kohtaan vai normalisoivatko ne ajatusta siitä, että vanhemmuutta...

2020-luvulla kysymys ei enää ole, voiko nainen olla hauska, vaan saako valkoiselle heteromiehelle nauraa. Somekoomikko Eve Kulmala kertoo, onko isoilla komedialavoilla jo tilaa myös naisille ja vähemmistöille. Kuka määrittelee, mikä on hauskaa? Aborttisota on taas leimahtanut Yhdysvalloissa ilmiliekkeihin, vaikka muualla maailmassa – kuten Latinalaisessa Amerikassa – naisten kehollista itsemääräämisoikeutta on vuosien varrella laajennettu. Mitä raskaudenkeskeytyksen kriminalisointi kertoo...

Heterojen välisen rakkauden ongelmista ja valta-asetelmista on riittänyt paljon porua. Kirjailija Tuuve Aro kertoo, mikä sateenkaari-ihmisen näkökulmasta heterorakkaudessa mättää. Mitä on vähemmistöriemu, ja miten se säteilee myös ihmissuhteisiin? Mietimme myös, miksi naisia on huijattu tympeisiin rooleihin romanttisen rakkauden varjolla – ja miksi viimeisin pyramidihuijaus tehdään yksilön voimaantumista tukevan feminismin nimissä. Iloitsemme myös siitä, ettei aknea enää hävetä somessa tai...

Arkkitehti Jenni Reuter kertoo, miten suunnittelussa voidaan satsata turvallisiin tiloihin, jotka tekevät kaikkien olon tervetulleeksi. Miten naiset ja muut ovat muuttaneet miesvaltaista arkkitehtuurikulttuuria? Puhumme myös naisvaarasta, josta meitä on peloteltu siitä lähtien, kun Suomi sai ensimmäisen naisministerinsä. Miksi eri alojen naisistumisen uskotaan vähentävän sekä alan arvostusta että palkkausta? Mietimme myös, miksi niin usein naiset pyytelevät anteeksi asioita, joista saisi...

Sofa-yhtyeen Fanni Noroila on nähnyt suomirapskenen nurjan puolen läheltä. Hän on myös yksi suomirapstoo-instatilin perustajista ja kertoo nyt, miksi alalla alettiin perata väärinkäytöksiä juuri nyt. Entä mikä on tehnyt suomiräpin kentästä niin naisvihamielisen – ja onko tämä kulttuuri muutettavissa? Mietimme myös, miksi yli viisikymppinen nainen kelpaa niin harvoin mediaan tai valokeilaan. Ja silloinkin syynäämme mielummin hänen ryppyjään kuin ajatuksiaan. Entä mistä kertoo synnyttäjien...

Maailmalla on seurattu järkyttyneinä, kuinka naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeudet ovat taas vaarassa Afganistanissa. Mitä talebanien valtaannousu voi pahimmillaan tarkoittaa? Miten Suomen ja kansainvälisen yhteisön pitäisi toimia? Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar kertoo. Mietimme myös, miksi Viestejä miehiltä -sometili on tarpeellinen ja miten muun muassa eri tavoin ilmenevä röyhkeys on saanut naiset ja vähemmistöt kautta aikain etsimään omia tiloja ja yhteisöjä. Miksi on...

Tutkija ja psykologi Marja Kokkonen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia urheilun maailmassa. Mitä transkeskustelu kertoo yhdenvertaisuuden toteutumisesta urheilussa? Miksi jo koululiikunta aiheuttaa niin monessa ahdistusta ja yksinäisyyttä? Pohdimme myös, miksi syrjintä naamioidaan niin usein huolipuheeksi. Naisia on yritetty pitää ulkona kilpaurheilusta vetoamalla milloin kohtuun, milloin rintoihin. Keskustelemme myös siitä, miksi...

Kirjailija ja näyttelijä Jani Toivola kertoo, miten pelko kahlitsee miehiä olemasta sitä mitä haluaisivat. Ovatko maskuliinisuuden tiukat säännöt jo miesten kasvavan tunnepuheen mukana väistymässä? Mitä pitäisi muuttua, jotta hoiva nähtäisiin ihmisyyteen eikä sukupuoleen kuuluvaksi? Kesän kunniaksi feministit vääntävät suupielet ylöspäin vaikka väkisin, eli puhumme siitä, mikä kaikki on mennyt parempaan suuntaan pandemiavuoden aikana. Mietimme myös, onko nyt meneillään metoon toinen aalto...

Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth kertoo, miten ihmiskaupan uhreja pyritään uuden toimintaohjelman myötä auttamaan. Aletaanko meillä tunnistaa myös paremmin seksikauppaan liittyvä ihmiskauppa? Entä miten on mahdollista, että yhä useampi nainen saa lapsen yli nelikymppisenä, vaikka joka paikassa toitotetaan, että viimeinen munasolu sammuttaa kohdusta valot naisen ollessa 35-vuotias? Puhumme myös siitä, kaventaako palkka-avoimuus sukupuolten välistä...

Kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Elina Hirvonen kertoo, miksi toimittajan työ on naiselle niin yksinäinen ja vaarallinen ammatti. Hirvonen sai aikoinaan kokea, kuinka kapea tila nuorella naistoimittajalla on käsitellä teemoja, joista haluttaisiin mieluummin vaiettavan. Miksi naisen kunnia on niin suojaton? Miten vihapuhe uhkaa sananvapautta? Puhumme myös nenistä: Miksi nainen ei saa olla kunnon klyyvarista ylpeä vaan se varjostaa paitsi naamaa myös koko elämää? Onko isonenäisyys tapa...

Vieraaksemme saapuu dosentti Tiina Mahlamäki, joka kertoo sukupuolen merkityksestä esoterian eri perinteissä. Millaisia rooleja naisilla on ollut salatieteen vaalijoina? Miksi esoteriaan on usein liittynyt myös naisviha? Ja miten ihmeessä uushenkisyys toimii joillekin porttina rokotevastaisiin salaliittopiireihin? Puhumme myös lemmestä vanhemman naisen ja nuoremman miehen välillä. Miksi yhden normin rikkominen voi tehdä ison ikäeron parisuhteesta tasa-arvoisemman? Mietimme myös sitä, miksi...

Kirjailija Tiina Tuppurainen kertoo, mitä lgbtq-kirjallisuus oikeastaan tarkoittaa. Miksi on yhä tarpeen korostaa, että kirjan henkilöt tai kirjailija edustavat seksuaalivähemmistöä? Entä saako hetero kirjoittaa sateenkaari-ihmisistä? Kesähääkausi lähenee, ja sitä myöten lähtee taas monelta naiselta sukunimi vaihtoon. Miksi reilusti yli puolet heteronaisista ottaa yhä miehensä nimen? Entä miksi niille, joille on itsestään selvää pitää oma nimi, on silti luontevaa antaa lapsilleen isän...

Isyyttä tutkinut Petteri Eerola kertoo, millainen on hyvän isän normi nykyään. Miksi silti niin moni isä jättää käyttämättä perhevapaita? Miksi isien puhe kielteisistä tunteistaan on avain myös poikakulttuurin pehmenemisessä? Kenen isyydestä tai isyystoiveista emme vielä puhu? Pandemiavuosi on vienyt monelta naisilta innon meikkaamiseen ja itsensä puleeraamiseen. Johtaako tauko pysyvään muutokseen vai kasvavat ulkonäköpaineet, kun sosiaalinen elämä taas palautuu ennalleen? Iloitsemme siitä,...

Koronapandemia on lisännyt aasialaistaustaisiin naisiin kohdistuvaa rasismia. Kirjoittaja Vy Tram kertoo, miten stereotypiat ja rakenteet pitävät syrjintää yllä. Entä miten kuormittava on mielikuva ahkerasta mallivähemmistöstä? Puhumme myös siitä, kuinka feministiäiti tuntee epätoivoa toksisen poikakulttuurin takia. Miten saisimme luotua kiltteyttä korostaa boy poweria? Pohdimme myös ehkäisyn epätasa-arvoa sekä meillä Suomessa että globaalisti. Suuri feministi vastaa kysymykseen, mitä...

Opiskelija Zaida Söderström kertoo, miten uusliberalismi ja uushenkisyys näkyvät yksilön voimaantumista korostavassa feminismissä. Onko bosslady-feminismi houkuttelevampaa kuin intersektionaalinen feminismi? Tunnetaanko nuorten feministien joukossa solidaarisuutta mieluummin muita kuin menestyviä naisia kohtaan? Puhumme myös siitä, miksi Englannissa mellastavat itseään feministeiksi kutsuvat naiset, jotka vastustavat transihmisten oikeuksia. Miksi terfit ovat saaneet uutta puhtia maailman...