Historiaa ei ole olemassakaan. Ainakaan, jos kuvittelemme, että historia on totuus siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Historiankirjoitus on 1900-luvulle asti ollut vallanpitäjien käsissä ja sitä on käytetty oman aseman oikeuttamiseen. Varhaiset historiankirjat käsittelevätkin nimenomaan hallitsijoille tärkeimpiä asioita; sotia, rauhoja ja hallituskausia. Historian tutkija Elise Garritzen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren miettivät, kenellä on valta...

Kivikautiset aivomme eivät ole sopeutuneet moderniin elinympäristöömme ja yksilökeskeiseen yhteiskuntaan. Metsästäjä-keräilijän kamppailu eloonjäämisestä on vaihtunut nykyihmisen sisäiseksi kamppailuksi merkityksellisestä elämästä. Ongelmamme ovat muuttuneet hahmottomiksi: Mikä on elämäni tarkoitus? Riitänkö minä maailmalle? Miksi en löydä mielekästä työtä? Aatehistorian professori Petteri Pietikäinen, psykiatri Jukka Kärkkäinen ja toimittaja Jussi Nygren pohtivat, miten meistä tuli näin...

Maailma on aina ollut raadollisen epätasa-arvoinen. Muinaisesta orjayhteiskunnista 1800-luvun teollistumiseen asti, rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. 1900-luvulla tämä luonnonlaki kumottiin. Luotiin hyvinvointiyhteiskunta, joka jakoi rikkautta kaikille. Nyt olemme kuitenkin suuntaamassa takaisin kohti epätasa-arvon aikoja. Miljardöörejä on ennätyksellisen paljon ja samalla äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on kääntynyt nousuun. Poliittisen talouden tutkija Teppo...

Urheilun harrastaminen kunnon kohottamisen vuoksi on vierasta ihmisluonteelle. Muinaiset ihmiset liikkuivat aina hyvästä syystä: jäljittääkseen eläimiä, vaihtaakseen leiriä tai kerätäkseen kasveja syötäväksi. Evoluutiohistoriaamme verrattuna nykyinen elämäntapamme on kummallinen vääristymä. Pieni hyvinvointieliitti urheilee mielipuolisesti, mutta suurin osa meistä on sohvaperunoitunut. Ihmiskunta on matkalla kohti maailmanlaajuista terveyskatastrofia. Ihmisen evoluution tutkija Markku...

Uskonto on kenties ihmiskunnan voimakkain keksintö. Sen avulla on voitu johtaa suuria ihmisjoukkoja. Suomessa kirkko alkoi hallita elämää keskiajalla. Uskonnon mukana tulivat kontrolli, sivistys ja lukutaito. Ihmisten piti hylätä vanhat uskomusperinteet, uhripuut ja metsäjumalat. Käännytystyö jatkuu edelleen Perun sademetsissä, missä lähetyssaarnaajat eri kirkkokunnista kilpailevat alkuperäiskansojen sieluista. Kansanuskon tutkija Kaarina Koski, uskontotieteen tutkija Minna Opas,...

Iso osa maailman kalakannoista on romahtanut ylikalastuksen vuoksi. Kaikilla maailman merillä kalaa otetaan merestä nopeammalla tahdilla kuin kalat ehtivät lisääntyä. Esimerkiksi Kiinan rannikolla merestä ei saada enää juuri muuta kuin pikkukalojen ja meduusojen liejua, jota voidaan lähinnä käyttää rehuna kalafarmeilla. Nyt mikään kalalaji eikä merialue ole turvassa ihmisen trooleilta ja pitkäsiimoilta. Merenkäynnin historian tutkija Aaro Sahari, WWF:n kestävän kalastuksen asiantuntija...

Betoni on tekokiveä, jota ei ole sellaisenaan luonnossa. Sitä on käytetty jo antiikin Roomassa. Tällä hetkellä betonia tuotetaan enemmän kuin koskaan, miljoonia tonneja joka päivä. Betonin valmistus on ihmiskunnan eniten ilmastopäästöjä tuottava teollisuuden ala. Betoni on mullistanut rakentamisen ja luonut sen urbaanin ympäristön, jossa elämme. Edullisista betonielementeistä valmistetuista asuinkeskittymistä tuli 1970-luvulla sosiaalisten ongelmien pesiä. Betonin piti olla ikuista, mutta...

Olemme kotieläimille paljon velkaa. Ihminen kesytti ensimmäiset eläimet tuhansia vuosia sitten. Viimeisen 200 vuoden aikana olemme jalostaneet kotieläimistä alkuperäisten, elinvoimaisten villieläinten irvikuvia. Koiria, joiden aivot eivät mahdu niiden pääkalloihin. Sydänvaivoista ja nivelkivuista kärsiviä broilerikanoja. Lehmiä, joilla on niin suuret utareet, että ne eivät pysty kunnolla liikkumaan. Arkeologi Auli Bläuer, eläinjalostuksen tutkija Hilja Solala, historianopettaja Lasse...

Homo sapiensin kanssa rinnakkain on kulkenut useita muitakin älykkäitä, työkaluja käyttäviä ihmislajeja, kuten Homo neanderthalis ja Homo naledi. Kuitenkin vain Homo sapiens istutti viljan, halkaisi atomin ja lähetti ensimmäisen ihmisapinan avaruuteen. Sapiensin luovuus avasi portin uudelle aikakaudelle. Ihminen alkoi siirtää tietoa ja taitoja yli sukupolvien, ei DNA:n muodossa vaan kulttuurina. Sapiens kääntyi evoluution ohituskaistalle ja alkoi hallita planeettaa. Toimittaja Jussi Nygren...

1400-luvulla alkaneista löytöretkistä seurasi ennennäkemätöntä hävitystä: orjakauppaa, kulkutauteja ja kokonaisten kulttuurien alasajoa. Eurooppalaiset hovit ja kauppiaat alistivat koko planeetan vaikutusvaltansa alle lähes 500 vuoden ajaksi. Eikä kolonialismi ole missään vaiheessa loppunut. Se selittää edelleen pitkälti sen, miksi jotkut maat ovat vauraita ja toiset köyhiä. Toimittaja Jussi Nygren, yleisen historian professori Leila Koivunen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät,...

Ihminen on luonteeltaan työtä välttelevä laji. Kaikki keksinnöt tulen tekemisestä lähtien ovat keventäneet työmme taakkaa. Metsästäjä-keräilijät tulivat toimeen tekemällä työtä nelisen tuntia päivässä ja keskiaikana nautittiin pitkistä lomista. Vaikka meillä on nykyään valtavasti työtä helpottavia keksintöjä, niin palkkatyö hallitsee ajankäyttöämme, kulttuuriamme ja identiteettiämme enemmän kuin koskaan. Toimittaja Jussi Nygren, historiantutkija ja työstäkieltäytyjä Eetu Viren sekä...

Haber-Bosch-menetelmä on vaikuttanut ihmisten elämään kenties enemmän kuin mikään muu keksintö 1900-luvulla. Tämä kemiallinen menetelmä on tarjonnut ravintoa puolelle maapallon väestöstä, mutta myös riistänyt miljoonien ihmisten hengen. Samalla metodilla voitiin tuottaa lannotteita pelloille ja räjähteitä sotatantereille. Toimittaja Jussi Nygren, maataloustieteen professori Juha Helenius ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten teollisten lannoitteiden kehittäminen muutti...

Öljy on ihmiskunnan historiaa ohjaava voima. Se on liikuttanut ihmisiä, toiminut sotien polttoaineena ja saastuttanut ilmakehää. Öljyn massiivinen poltto on tehnyt meistä voimakkaan vastustajan tälle planeetalle ja myös itsellemme. Mutta historia olisi voinut mennä myös toisin. Jo 1900-luvun alussa sähkömoottori olisi voinut kehittyä yleisimmäksi ihmisten liikuttajaksi. Toimittaja Jussi Nygren, tekniikan historian tutkija Panu Nykänen ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten...

Lähes kaikki, mitä kulutamme, kelluu luoksemme merten yli metallilaatikoissa. Tämä yksinkertainen keksintö, rahtikontti, loi kestämättömän kulutuskulttuurin, vei työpaikat kaukomaille ja kiihdytti talouskasvua ennennäkemättömällä tavalla. Toimittaja Jussi Nygren, Vuosaaren sataman terminaalipäällikkö Jani Ylämäki, taloushistorian professori Jari Eloranta ja historianopettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten rahtikontit järjestivät maailman uudelleen ja tekivät maailmasta valtavan...

Kaikista keksinnöistä internet on muuttanut ihmisen elämää kenties eniten. Kun World Wide Web avattiin 1993, se oli utopistinen visio vapaasta, valtarakenteet purkavasta teknologiasta. Nyt jokainen netissä viettämämme sekunti on kauppatavaraa mainostajille yksityisyytemme ja hyvinvointimme kustannuksella. Toimittaja Jussi Nygren, taloushistorian professori Jari Eloranta ja historian opettaja Lasse Hongisto selvittävät, pilasiko internet kaiken.

Ydinperhe oli epäonnistunut kokeilu. Kahden vanhemman ja parin lapsen yksikkö, on historiallisesti tuore ilmiö, joka syntyi teollisuuskaupungeissa. Kehityksen aika on pilkkonut sosiaalisen piirimme laatikoihin ja tehnyt meistä yksinäisempiä. Toimittaja Jussi Nygren ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtinen ja historian opettaja Lasse Hongisto selvittävät, miten yhteisöllisistä metsästäjä-keräilijöistä tuli laatikoissa asuvia yksinäisiä raukkoja.

Talousjärjestelmämme on rikki. Se ei enää lisää hyvinvointia, vaan tuottaa epätasa-arvoa ja ekologista kaaosta. Korjaako loputtoman kasvun kapitalismi itsensä vai tarvitaanko tilalle uusi järjestelmä? Toimittaja Jussi Nygren, poliittisen talouden tutkija Heikki Patomäki ja historian opettaja Lasse Hongisto selvittävät, onko talouskasvusta tullut tuhoava voima.

Ihmiskunnan historia on loputon jatkumo sotia, kahakoita ja kansanmurhia. Euroopassa tuhansia vuosia sitten käytyjen veristen taisteluiden jäljet näkyvät edelleen geeneissämme. Tällä hetkellä elämme kuitenkin ihmiskunnan rauhanomaisinta aikaa. Ovatko sodat viimein loppumassa? Toimittaja Jussi Nygren, historian opettaja Lasse Hongisto ja biologinen antropologi Markku Niskanen pohtivat, onko ihminen luonteeltaan sotaisa laji.

Kyky pukea suunnitelmia sanoiksi teki meistä planeetan vaarallisimman lajin ja lopulta sen teknologisen ihmisen, joka olemme nyt. Tarinankerronta on ennakkoehto uskontojen, talousjärjestelmien, valtioiden ja lopulta tieteen ja tekniikan synnylle. Miten kieli syntyi? Mikä oli ensimmäinen lause? Toimittaja Jussi Nygren, kielitieteilijä Matti Miestamo ja paleontologi Mikael Fortelius selvittävät, onko kieli ihmiskunnan luoma joukkotuhoase.

Kansallisvaltio oli demokratian ja vapauden kehto. Monille kansoille valtion muodostuminen on ollut valtava edistysaskel itsenäisyyteen ja mahdollisuus jokaisen kansalaisen osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Kiihkomielinen kansallisaate ja oman kansan suojeleminen ovat aiheuttaneet myös sortoa, sotia ja kansanmurhia. Toimittaja Jussi Nygren, alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta ja historian opettaja Lasse Hongisto selvittävät, oliko kansallisvaltion keksiminen...

Kivihiilellä on rakennettu koko nykyinen moderni maailma. Kivihiili on mahdollistanut globaalin kaupankäynnin, synnyttänyt teollisuuskaupungit, mutta samalla aiheuttanut sotia ja lämmittää planeettaamme. Miksi siitä tuli niin suosittu polttoaine? Toimittaja Jussi Nygren, tekniikan historian tutkija Panu Nykänen, voimahiilivoimalan päällikkö Jarmo Hagström sekä historian opettajat Johanna Norppa ja Lasse Hongisto selvittävät, onko kivihiilen käyttö ihmiskunnan suurin virhe.

Lihansyönti teki meistä älykkäitä ja mahdollisti leviämisen ympäri maapalloa. Vaikka hampaamme sopivat paremmin hedelmien ja hienonnetun ruuan syömiseen, olemme aina olleet persoja lihalle. Lihansyönti teki meistä ihmisiä, mutta tuhoaako lihanhimomme lopulta koko ekosysteemin? Toimittaja Jussi Nygren, paleontologi Mikael Fortelius, biologinen antropologi Markku Niskanen ja karjanhoidon historiaa tutkinut Auli Bläuer selvittävät, miten lihansyönti on muuttanut ihmiskunnan elämää.

Maanviljely tuhosi terveytemme ja kärjisti ihmisten välisiä hierarkioita. Tarttuminen kuokkaan tarkoitti raatamista, nälänhätää, kulkutauteja ja sortojärjestelmien syntyä. Toimittaja Jussi Nygren ja biologinen antropologi Markku Niskanen, arkeologi Santeri Vanhanen ja historian opettaja Lasse Hongisto selvittävät, onko maanviljely ihmiskunnan perisynti.

Elämme kylmän ja pimeän keskellä lähes koko vuoden. Kasvukausi on onnettoman lyhyt, kärsimme kaamosmasennukseta ja nautimme D-vitamiinit purkista. Vaikka ensimmäiset asukkaat saapuivat Pohjolaan jo tuhansia vuosia sitten, kehomme ei ole vieläkään sopeutunut karuun ilmastoon. Miksi ihmeessä ihmiset alunperin muuttivat pohjoisille alueille ja miksi he päättivät jäädä? Toimittaja Jussi Nygren ja arkeologit Johanna Seppä ja Mikael Manninen selvittävät, onko muuttoliike pohjoiseen ihmiskunnan...