Ystäväviikon vieras toimittaja, juontaja Jenni Pääskysaarelle aamuradio on tuttu myös työnä. Parikymppisen heräämiset KISS Fm:n aamuihin tarkoittivat pitkää työpäivää, mutta nuorena jaksoi. Radion tekeminen kuitenkin sotkee radiosuhteen, kuuntelu on vaikeaa miettimättä, miten itse tekisi saman. Puheen Aamu on tuonut elämään uusia asioita, esimerkiksi tiedon siitä, mikä on kampanisu. Herpit taas saivat tarttumaan Kaisa Häkkisen Suomen kielen etymologiseen sanakirjaan ja perehtymään sanan lisko alkuperään. Kaikki johtaa karmaisevaan basiliskiin. Jenni Pääskysaaren esikoisromaanin, Mielen maantiede, kannessa on tyttö rippikuvassa KISSin Genen Simmonsin demon-maski piirrettynä kuvan päälle. Genen uhkaava kyyry Suosikin sivuilla, platform-kengillä lompsiminen, se kieli. Pääskysaarelle KISS ja Gene edustivat kaikkea sitä, mitä hän itse tai kirjan päähenkilö, ei ollut. Raskaan musiikin kautta pystyi käsittelemään tunteita ja elämän synkkiä sävyjä, sellaisia, joita muuten ei voinut sanoa ääneen. Mielen maantiede on autofiktio elämästä Vantaan Korsossa. Korson maine oli ja on kova, Pääskysaaren mukaan se oli maine, jota itsekin mehusteltiin ja jota ei haluttu kumota. Tulipalo parkkipaikalla oli asia, joka tapahtui ja kirjassa asiat ovat niin kuin ne silloin olivat, jälkikauhistelu ja -viisastelu on jätetty pois. Korso on kuitenkin universaali asia. Se on esimerkki yleisluontoisemmasta kokemuksesta kirkkiksestä samalla postinumeroalueella, siitä miten kasvu- ja asuinympäristö vaikuttaa meihin. Se on kokemus unelmista ja haaveista. Yhdelle se oli röökin polton aloittaminen, toiselle oma huone. Paikan nimellä ei ole väliä, kokemus on sama. Puheen Aamussa toimittajina Anna Cadia, Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.