Suomalaiset ovat suhtautuneet aikojen saatossa suvaitsemattomasti niin ihmisryhmiin, tapoihin kuin valtavirrasta poikkeavaan pukeutumiseen. Yliopettaja Ari Haasion ja erikoistutkija Markku Mattilan uutuuskirja Suvaitsematon Suomi pureutuu aiheeseen monesta näkökulmasta. Mitä suvaitsemattomuus on ja mistä se kumpuaa? Ari Haasio kertoo aiheesta Romano miritsin haastattelussa. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Jokaisessa Suomen aluehallintovirastossa on nimetty oma romaniasioiden suunnittelija. Henry Lindgren työskentelee Pohjois-Suomen alueella. Häneen otetaan usein yhteyttä, kun romanit kaipaavat tukea, neuvoa ja ohjausta viranomaisasioissa. Henry Lindgren kertoo, että Pohjois-Suomen alueella tuen tarpeet ja toisaalta myös romanityön vahvuudet jakautuvat alueista riippuen eri tavoin. Ohjelman etähaastattelun on tehnyt ja toimittanut Miriam Schwartz.

Kauhajokelainen Katja Mäntyniemi kertoi alkuvuodesta Romano miritsin haastattelussa pitkäaikaisesta haaveestaan perustaa kahvila kotikuntaansa. 29. lokakuuta haave toteutui, kun Katjan vohvelikahvila avasi ovensa Kauhajoen keskustan tuntumassa. Avajaisista alkaen innokkaita asiakkaita on riittänyt jopa jonoksi asti. Katjan vohvelikahvilassa vieraili avajaispäivän iltana toimittaja Jaakko Laakso.

Hallitusohjelmassa on linjattu uudistuksia, jotka koskevat jatkuvaa oppimista. Uudistus painottuu työikäisten osaamisen kehittämiseen. Jatkuvan oppimisen käsite on puhuttanut myös romaniyhteisössä viime aikoina. Useimmiten se näkyy aikuisten romanien kiinnostuksena täydentää omaa ammatillista osaamistaan. Tämänkertaisessa Romano mirits -ohjelmassa Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä kertoo tuoreesta nimityksestään sekä tavoitteistaan uudessa työssään. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Saamelaisten ja romanien Gula mu - hunnela maan 2 -kulttuurifoorumi järjestettiin Inarissa 12.-15. lokakuuta. Tapaamisessa käytiin keskustelua kahden vähemmistön välillä, kuultiin musiikkia, runoja ja mm. vierailtiin Jäniskosken luonnonmaisemassa. Kauhavalainen Jenita Stenroth toteaa, että samankaltaisuus yllätti ja ilmeni monin tavoin. Kaupunkisaamelaisuuden läänintaiteilija Milja Guttorm kertoo, että eräs kiinnostava tapahtumassa tehty avaus on sopiminen konkreettisen yhteistyön...

Tamara Åkerlund otti askeleen kohti unelmiaan ja opiskeli aikuisiällä sosionomin tutkinnon. Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulusta syyskuussa valmistunut Tamara tekee nyt töitä romanien koulutuksen ja työllistymisen edistämiseksi. Aikuisopiskelu on vaatinut arjen, perheen, työn sekä opintojen yhteensovittamista, mutta ei ole Tamaran mukaan mahdotonta. Opintoihinsa liittyneen lopputyön sekä työkokemuksensa perusteella Tamara haluaisi korostaa oman yhteisön tuen sekä positiivisten esimerkkien...

Romanikulttuurin museon syksyyn kuuluu paljon uutta. Ruotsista Suomeen muuttaneiden romanien haastattelut jatkuvat, ja museo on avannut uuden toimipisteen Viialan keskustaan. Syksyn ohjelmassa on monenlaista hanketta kuten esimerkiksi kirjajulkaisuja ja musikaali. Päästäänpä syksyn mittaan maistelemaan kokkaustyöpajassa entisajan romanikodin ruokien makuja. Toimittaja Jaakko Laakso tapasi museon työntekijät Hilja Grönforsin ja Helena Grönforsin.

Musta, mustempi, romani on Elina Izarran käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä, jossa käsitellään romaniväestön vaiheita ja kokemuksia rasismista. Dokumentaarisessa näyttämöteoksessa käytetään myös fiktiota kuvaamaan romanien historiaa 1600-luvulta aina nykypäivään saakka. Izarran käsikirjoitus pohjautuu romanien haastatteluihin ja Kai Tannerin omakohtaisiin kokemuksiin etnisen vähemmistön edustajana. Tällä viikolla Romano miritsissa Elina Izarra kertoo millainen on näytelmä Musta, mustempi,...

Romanit ja romanikulttuuri näkyvät harvoin television lastenohjelmissa. Pikku Kakkosen uutuussarja on poikkeus: Ensi vuonna ohjelmistoon tulevassa Perhejutussa nähdään monen muotoisia, eri taustoista ja eri puolilta Suomea tulevia perheitä. Yksi näistä on romaniperhe. Jakson päätähtenä on kolmevuotias Roger Hagert Iisalmesta. Kuvauksissa mukana ovat Rogerin äiti, isoäiti, isomummo ja kaksi tätiä. Haastattelussa kuullaan myös Pikku Kakkosen toimittaja-ohjaaja Iina Suomista ja vilahtaapa...

Suomen Romaniyhdistys ry:n tavoitteena on edistää romaniväestön yhdenvertaisuutta, lisätä romanien vaikutusmahdollisuuksia ja osallistaa heitä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kyseiset tavoitteet näkyvät vahvasti yhdistyksen tekemässä romaninuorisotyössä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Au mensa V – Tiedostamisesta toimintaan -hankkeen päätavoitteena on edistää romaninuorten yhteiskunnallista osallistumista. Viides hankekausi kertoo siitä, että työlle on tarvetta. Dimitri...

Punkaharjulla järjestettävän romanikielen ja -kulttuurin kesäkoulussa opiskellaan erityisesti Suomen romanikieltä. Viime kesän uusi aluevaltaus oli kansainvälinen romanikieli, jota oli opettamassa Olli Berg. Berg kertoo havainneensa, että kansainvälisen romanikielen opiskelu on innostanut mm. Itä-Euroopassa romanien parissa hengellistä työtä tekeviä Suomen romaneja. Toimittaja Jaakko Laakso kävi tutustumassa kielenopiskeluun Punkaharjun kesäkoulussa. Tapaamme Olli Bergin lisäksi kesäkoulun...

Unescon sopimuksessa aineettomalla, elävällä kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan käytäntöjä, tietoa ja taitoja sekä näihin liittyviä välineitä, esineitä ja kulttuurisia tiloja. Yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat ne osaksi kulttuuriperintöään. Käytännössä se voi olla tapakulttuuria, esittävää taidetta tai käsityö- ja ruokaperinteisiin liittyvää tietotaitoa. Romano miritsin etähaastattelussa tavataan museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio. Hän kertoo,...

Punkaharjulla järjestettävä romanikielen ja -kulttuurin kesäkoulu juhli kesällä 25-vuotista taivaltaan. Kesäkoulun järjestävät yhteistyössä Savonlinnan seudun romaniyhdistys ja Itä-Karjalan kansanopisto. Kansanopiston rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki kertoo, että kouluviikko on "pirteä kesäinen tuulahdus", joka erottuu muusta kansanopiston arkityöstä erityisesti mm. yhteisöllisyydellään. Savonlinnan seudun romaniyhdistyksen puheenjohtaja Ossi Blomerus toteaa, että yhdistyksen tavoitteena...

Helsingin diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima tuorein hanke tukee pääkaupunkiseudun aikuisia romaneita suorittamaan ammattitutkinnon ja saamaan harjoittelu- ja työpaikkoja. Romanitaustaisille osallistujille tarjotaan ammatinvalintaohjausta sekä muuta tukea opintojen aloittamiseen. Ammattiopintojen aikana osallistujat opiskelevat omissa ammatillisissa ryhmissään, ja lisäksi heillä on tukenaan vertaisryhmä. Romako kutsuu myös työnantajat mukaan rakentamaan yhdenvertaista työelämää....

Reserviratsastajat Ry on tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan viettävä maanpuolustuperinnekilta. Juhlavuoden yhtenä etappina yhdistys haluaa kunnioittaa Suomen sodissa palvelleita romaneja laskemalla seppeleen Hietaniemen hautausmaalla sijaitsevalle muistomerkille. Reserviratsastajien puheenjohtaja Mika Lehtinen iloitsee siitä, että romanien hevostaidot on hiljattain nimetty UNESCOn elävän perinnön listalle. Reserviratsastajien huomionosoituksen nostattamia tuntoja kuvailee suolahtelainen yrittäjä...

Romanikansan vuosisatoja kestänyt eriarvoisuuden kokeminen on vieläkin arkipäivää. Ennakkoluulojen kohtaaminen ja niiden keskellä kasvaminen aiheuttaa arpia. Kuinka käsitellä kipua, joka asuu aina samoihin kohtiin? ”Mustalaistytön arvet” –ohjelmassa kuvataan tunteita ja kokemuksia, jotka ovat osa elämänpituista matkaa romanina. Tarinan lomassa Janita Nyman kertoo kokemuksistaan sekä selviytymiskeinoistaan aiheesta, joka koskettaa kokonaista kansakuntaa. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Ylen romaniasiain ajankohtaisohjelma Romano mirits täytti viime marraskuussa 25 vuotta. Kaksiosaisen juhlalähetyksen vieraana oli silloin presidentti Tarja Halonen, joka tunnetaan romanien oikeuksien puolustajana ja edistäjänä. Kuulemme kesäuusintana tiivistetyn version juhlaohjelmasta. Toimittajana on Jaakko Laakso.

Maailmanmatkaaja ja moninkertainen Venla-palkinnon voittaja Arman Alizad tutustui romaneihin tehdessään 2.kauden romaniaiheista jaksoa ohjelmasarjassaan Arman, Pohjantähden alla. Armanin mukaan maailma on mustavalkoisuuden sijaan täynnä harmaan eri sävyjä. Hänen mielestään tiedon puute lisää ennakkoluuloja. Armanin oli helppo ymmärtää perhekeskeistä romanikulttuuria, sillä Iranissa, josta hän on lapsena Suomeen muuttanut, on samoja piirteitä. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Klaukkalalainen Teresa Koivisto osallistui Oikeus hengittää -mielenilmaukseen kesäkuussa Helsingin Senaatintorilla. Koiviston kirjoittama mielipide luettiin tapahtumassa ja sen videota jaettiin runsaasti sosiaalisessa mediassa. Koivisto iloitsee siitä, että oma mielipide pääsi kuuluviin. Toisaalta hän on pettynyt, koska suomalaista mediaa ei aidosti kiinnosta romanien huono kohtelu. ”Tuntuu, että uutisoinnissa täytetään vähimmäisvaatimus, mutta tietoa ei avata mitenkään”, Koivisto toteaa....

Veera koki teini-ikäisenä rankan masennus- ja ahdistusjakson elämässään. Kaksiosaisen ohjelman toisessa osassa Veera kertoo, miten hän itse selvisi vaikeasta ajastaan. Hän pohtii myös sitä, miten romaniperheissä suhtaudutaan mielenterveyden ongelmiin ja mikä helpottaisi masentunutta nuorta. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Taito Lehmustasta tuli romaniaktivisti vuonna 1970, kun hänelle ei suostuttu myymään ravintolassa kahvia. Pitkän uran vaikuttajana tehnyt Lehmusta täytti keväällä 70 vuotta. Tässä kaksiosaisen henkilökuvan toisessa osassa Lehmusta pohtii erityisesti Romaniasiain neuvottelukunnan merkitystä romaniasioiden hoidossa sekä sitä, millainen vaikutus lastensuojelutyöllä on lapsen elämässä. Lehmustan omassa perheessä on kasvanut suuri joukko lapsia – omia ja tukiperhelapsia. Toimittajana on Jaakko...

Kaksiosaisen ohjelman ensimmäisessä jaksossa nuori Veera kertoo, miten hän koki teini-ikäisenä masennuksen ja ahdistuksen omassa elämässään. Nuoren omaa kokemusta ei otettu heti vakavasti. Veera ei kuitenkaan antanut periksi vaan haki apua. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Taito Lehmusta on ollut eräs Suomen keskeisiä romanivaikuttajia 1970-luvun alusta saakka. Hiljattain 70 vuotta täyttänyt Lehmusta kuvailee, että hänen elämäntapanaan ovat olleet sekä hevoset että vaikuttamistyö. Lehmustan tapasi hänen kotonaan Forssassa toimittaja Jaakko Laakso.

Romanikieli on mainittu Unescon maailman uhanalaisten kielten luettelossa. Tuoreimman tutkimuksen mukaan Suomen romaniväestöstä enää vain kolmasosa osaa romanikieltä. Vaarana on, että kieli kuolee vanhemman väestön mukana. Romanikielen elvyttäminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä, yhteistyötä ja uskoa demokraattiseen ajattelutapaan sekä asenteeseen. Kotimaisten kielten keskuksen alaisuudessa toimiva romanikielen lautakunta on edistänyt romanikielen asemaa vuodesta 2007 alkaen....