Mitä juurisyyt ovat? Mitä ne tarkoittavat sairauksien ja oireiden takana? Tämän kiehtovan ja jo paljon tutkitunkin aiheen äärellä keskustelussa Maria Nordinin kanssa.

Katja kertoo kokemuksiaan erilaisista kohtaamisista Suomen terveydenhuollossa. Mukaan mahtuu monenlaisia kokemuksia joista harmillisen moni olivat negatiivisia.

Hiljaisuuden sietäminen ei ole helppoa etenkään jos sitä ei ole harjoitellut. Onko ihmisten kanssa pakko olla aina äänessä vai voiko joskus olla myös yhteisessä hiljaisuudessa?

Miksi joskus on niin vaikea uskoa, kuinka paljon voimme kehon kautta vaikuttaa omaan mieleen ja ajatuksiin?

Tarvitseeko aina opiskella lisää? Kehittyä koko ajan paremmaksi? Mistä tämä tarve lähtee? tiedonjanosta, vertailusta muihin, riittämättömyyden tunteesta vai halusta olla parempi ihminen?

Mikä meitä motivoi tekemään asioita lyhyen aikavälin palkinnoilla, ja mikä pitkän aikavälin? Kuinka voit itse vaikuttaa tähän? Miten esimerkiksi dopamiini vaikuttaa asioiden aloittamiseen?

Yhteisöllisyys on ihmisille tärkeää. Olemmehan laumaeläimiä. Jääkö ihmiset kuitenkin nykyään liian yksin? Tänään aiheesta keskustelee kaksi psykoterapeuttia eli Taran vieraana psykoterapeutti Maria Kurru.

Ihmiset kokevat häpeää monenlaisista asioista. Kehohäpeä lähtee usein lapsuuden kokemukseista ja esim. koulukiusaamisesta. Häpeän kohteet eivät katso sen perään voiko asiaan vaikuttaa kuten paino tai pituus. Useimmiten taustalla on muiden ihmisten kommentit.

Emppu valmistui psykoterapeutiksi, ja kertasimme hänen neljän vuoden matkaansa tähän pisteeseen. Jaksossa käymme läpi mitä kaikkea psykoterapeuttiopinnot pitävät sisällään, mikä oli mielekkäintä, ja mikä oli haastavaa.

Syntymästä puhutaan paljon, mutta kuolemasta vähemmän. Miltä läheisen menettäminen tuntuu, ja miten asiaan tulisi suhtautua? Podcastissa oikeita kokemuksia ja tuntemuksia asian käsittelystä omassa elämässä.

Monenlaista auttamistyötä tekevät voivat kohdata työssään tilanteita, jotka koettelevat omaa jaksamista ja riittävyyden tunnetta. Uupuminen voi tapahtua huomaamatta, etenkin jos niin fyysiset kuin psyykkiset oireet sivuutetaan.

Auttajien keskuudessa on paljon turhaa vastakkain asettelua lyhytterapeutteja kohtaan. Eikö tärkeintä olisi, että mahdollisimman moni pääsisi avun piirin? Lyhytterapia on loistava keino päästä alkuun elämän ongelmakohtien tunnistamisessa vaikkapa pidempää psykoterapiaa odotellessa. Eri ammattiryhmät voisivat saada enemmän hyvää aikaan yhdessä tehden.

Ongelman ratkaiseminen alkaa usein ongelman ymmärtämisestä. Monesti kuitenkin ihmiset eivät halua kuulla ongelman juurisyytä ja kuinka sitä olisi mahdollista lähteä ratkaisemaan.

Vanhempien puhe itsestään vaikuttaa paljon siihen kuinka suvun nuorimmat näkevät itsensä ja mikä on oikeaa ja riittävää. Tänään keskustelua minä-kuvasta ja kuinka negatiiviset ajatukset voivat tulla myös sukupolven yli.

Jokaisella on asioita ja keinoja jotka auttaa selviytymään elämän erilaisista haasteista ja jotka tuovat iloa elämään.

Evoluutio näkökulmasta liike on ollut elinehto. Olemmeko vieraantuneet liikunnasta sekä sen vaikutuksesta mielelle? Pienikin muutos auttaa, missä keho on mukana kuten kotityöt ja koulumatkan kävely. Asioita voi tehdä ja aloittaa myös ilman motivaatiota. Vertailusta toisiin voi myös inspiroitua, eikä sen tarvitse olla myrkyllistä. Liikunnasta voi olla apua myös jännityksen purkamiseen vaikkapa ennen hammaslääkäriä. Mihin käytämme aikaa joka vapautuu kun käytämme autoa, robottiimuria ja...

Opettajien ja huoltajien välillä on ollut vastakkainasettelua jo vuosikymmeniä. Onko tilanne pahentunut vai tuoko media asiaa enemmän esille? Toisen näkökulmasta oppilaat ovat hirviöitä ja toiselle huoltajat ovat kohtuuttomia raivopäitä.

Tosi TV ja juoru kulttuuri on nykyään ruokkinut häpeilevää elämää jonka johdosta asiantuntijatkaan eivät uskalla kunnolla jakaa mielipiteitään vahvojen vasta sanojen pelossa. Kateus kertoo usein omista toiveista, mutta voi silti herättää häpeän tunteita.

Traumaoireissa ja ADHDssa on paljon samankaltaisia oireita. Oireiden syy ja taustat eivät ole samat, mutta kuinka se voi näkyä ulospäin vaikka koulussa ovat hyvin samankaltaisia. Traumapsykoterapeutti ja Insinööri käyvät keskustelua omien kokemuksiensa läpi niin työn kuin oman arjen puolesta.

Työnohjaajalla ei ole koskaan sinulle oikeita vastauksia tai ainakaan niitä ei saisi oikeina vastauksina esittää. Työnohjaus voi auttaa reflektoimaan omaa ajatusmaailmaa ja miettimään onko asioiden syy-seuraus suhteet osattu miettiä oikein. Isossa roolissa työnohjauksessa on oman työn jäsentäminen. Työnohjaaminen on myös täysin eri asia kuin terpia tai valmennus.

Uskaltaako jo nykyään naisena käyttää voice chattia videopelejä pelatessa ilman, että heti tiimiläiset kehottavat voileivän tekoon? Suunta on jatkuvasti parempaan päin, mutta eriarvoiselta kohtelulta ei voi täysin tänä päivänäkään välttyä. Yleisintä on kaikenlainen vähättely etenkin pelejä pelatessa.

Minna uupui työskennellessään sotella, josta lähti monia vuosia kestävä raskas matka löytää itsensä. Sitä kautta löytyi keinot hoitaa itseään, sekä vahvistua ja voimistua niin paljon, että voi jakaa siitä muillekin.

Onko diagnoosin saaminen leima otsaan joka määrittää sinut loppu elämäksesi vai onko se yksi portti ongelman ymmärtämiseen ja sen kautta ratkaisemiseen.

ADHD ei ole sitä, etteikö ihminen voisi keskittyä. Ihminen ei vaan voi itse päättää mihin huomionsa kohdistaa. Psykoterapeutti ja koodari keskustelevat oikean elämän kokemuksistaan ADHD kanssa elämisestä.