Suvi Tirkkosen äiti oli 75-vuotias, kun hän halusi lähteä kauppaan ostamaan tyttärelleen 50-vuotislahjaksi minkkiturkkia. Suvilla ei ollut tuolloin 50-vuotispäivä vielä lähelläkään ja sitä paitsi hän oli aina ollut enemmänkin villakangasnainen. Ylipäätään Suvista tuntui erikoiselta, että äiti oli saanut ajatuksen lähteä turkkiostoksille, koska tämä oli aina ollut tarkkaakin tarkempi rahoistaan eikä aiemmin tuhlaillut ainakaan vaatteisiin. Seuraavien synttärien aikaan äiti ehdotti taas...

Entä jos pieni onkin parasta? Jos vähemmän olisikin enemmän? Helsinkiläinen Ella Vihelmaa elää kolmihenkisen perheensä kanssa 47 neliön asunnossa. Perhe jakaa keskenään yhden puhelimen. Heillä ei ole kesämökkiä eikä autoa. He ostavat kaiken kierrätettynä. Kulkupelinä on useimmiten pyörät, harvoin edes joukkoliikenne. Kokonaisuudessaan he elävät vähemmällä summalla kuin mitä toimeentulotuki olisi. Perheen vanhemmat käyvät töissä, mutta eivät kokopäiväisesti. Perttelissä asuva Eeva-Stiina...

Yleisötilaisuudessa yksinäisyys iskee kasvoille kuin märkä rätti; kaikki muut rupattelevat keskenään, sinä seisot yksinäsi ilman juttukaveria. Olet elämässäsi aina kaiken ulkopuolella. Sinä et tunnu kiinnostavan ketään, sinulle ei kukaan soita, sinulla ei ole ketään, jonka kanssa voisit jakaa ajatuksiasi ja joka todella ymmärtäisi sinua. Olosi on usein ahdistunut ja masentunut. Tällaista on yksinäisyys. Se on myös sitä, ettet löydä puolisoa. Tai olet parisuhteessa, mutta koet jääväsi siinä...

Kaupungistuminen ja ympäristömme hygieenisyys ovat vieneet meidät kauas luonnon mikrobeista. Tämä on aiheuttanut sen, että immuunipuolustusjärjestelmämme on altistunut häiriöille. Jo joka viides suomalainen sairastaa jotakin autoimmuunisairautta kuten reumaa tai allergioita. Vahvistamalla kosketustamme luontoon voisimme samalla vahvistaa puolustuskykyämme. Mikrobialtistuksen vaikutuksesta terveyteemme saadaan koko ajan uutta tietoa. Luonnosta löydetään myös koko ajan enemmän valmisteita,...

”Kaikki on paskaa. Mä haen kohta veitsen ja siirrän kivun pois. Et voi uskoo, mitä mä tein. Mä viilsin mun vasempaan käteen 12 viiltoo meijän tylsimmällä keittiöveitsellä. Oikeesti.” En puhunut kenellekään siitä, miten hirveän paha olo minulla oli. Olin oppinut jo pienenä, että minun piti selviytyä kaikesta omin konstein enkä halunnut vaivata muita tai olla kenellekään velkaa. Menin lukkoon, pidin kaiken sisälläni. Viiltely helpotti. Kun satutin itseäni ja tunsin fyysistä kipua, henkinen kipu...

Ahdistaako? Masentaako? Tuntuuko, että suunta on hukassa ja elämä on sotkuista? Terapeutin varaaminen voi olla hyvä idea, mutta työskentelyn mielen hyvinvoinnin eteen voi aloittaa myös omin päin. Ongelmiemme takana kun ovat usein omat piintyneet ajatuksemme ja toistuvat selviytymiskeinomme. Uupunut ei osaa sanoa ei. Ahdistunut välttelee sosiaalisia tilanteita. Masentunut luopuu siitä, mistä hän ennen sai voimaa. Toistamme kuvioita, jotka eivät vie meitä eteenpäin. Psykologi Liisa...

Jos joku ei koskaan tee mokia, hän ei todennäköisesti tee koskaan mitään muutakaan. Virheitä voi kyllä vältellä toistamalla tuttua ja turvallista kaavaa elämässään, mutta mokia sattuu vääjäämättä silloinkin. Ja jos taas elää rohkeasti, haluaa kokea paljon ja kokeilla iloisesti uutta, tekee todennäköisesti myös paljon mokia. Mokat pitää siis vain hyväksyä osaksi elämää. Mutta sitten onkin toinen kysymys, miten mokiin suhtautuu. Kieriskeleekö hetken häpeässä ja jatkaa sitten entiseen malliin....

Liikunta tekee terveydellemme hyvää. Tämä tiedetään. Mutta millaista hyvää? Voiko liikunnan avulla esimerkiksi ehkäistä kehon ikääntymistä? Pidentää elinikää? Ja millainen liikunta on kaikkein parasta? Liikuntasuositukset kun tuntuvat vaihtuvan vähän väliä. Nyt on meneillään mikrotreenien trendi. Onko se hyvä juttu? Entä olisiko parempi käydä joka päivä kävelyllä kuin kaksi kertaa viikossa salilla? Entä jos liikunta ei kerta kaikkiaan maistu? Onko syy muka vain laiskuudessa?...

Pieni lapsi on luottavainen ja ihastelee estoitta itseään ja maailmaa ympärillään. Missä vaiheessa häpeä hiipii hänen sisäänsä? Missä vaiheessa hän alkaa muuttaa itseään, jotta hän tuntisi kelpaavansa? Missä vaiheessa elämää ihminen alkaa ottaa erilaisia rooleja, koska se hänen aito sisimpänsä hävettää niin paljon, ettei sitä uskalla paljastaa muille? Häpeä rajoittaa meitä monella tavalla. Emme kehtaa tarttua tilaisuuksiin tai mennä kohti omia unelmiamme, koska epäonnistuminen ja siitä...

Mies lupaa itsensä pirulle, jotta saisi rahaa tai muuta omaisuutta. Nainen on kiipelissä ja pyytää apua ja tulee vahingossa luvanneeksi lapsensa pirulle. Kestää kuitenkin aikansa, ennen kuin piru tulee vaatimaan maksua avustaan. Ihminen on ehkä jo unohtanut koko sopimuksen. Mutta piru ei koskaan unohda. Näin kulkee usein tarinan juoni suomalaisissa piruun liittyvissä uskomustarinoissa. Mutta millainen hahmo piru on tarinoiden mukaan? Onnistuiko kukaan koskaan huijaamaan vanhaa vihtahousua?...

Reilu miljardi euroa vuodessa. Se on iso potti rahaa. Se on summa, jolla Suomi osallistuu vuosittain kehitysyhteistyöhön. Nykyään kehitysyhteistyö ei ole enää sitä, että kipataan Afrikkaan suomalaisia traktoreita ruostumaan vaan nyt pyritään tekemään enemmän yhteistyötä paikallisten kanssa, parantamaan koulutusta, tukemaan yritystoimintaa. Mutta saadaanko uusilla keinoilla maailmaa oikeudenmukaisemmaksi? Ilona Kuusi tekee parhaillaan väitöskirjaa Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen...

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että ylipainoisilla korona oirehtii rajummin kuin normaalipainoisilla. He myös joutuvat normaalipainoisia useammin sairaalahoitoon koronan takia. Miksi näin on, sitä ei vielä täysin tiedetä. Oletettavasti asia liittyy ylipainoisten rasvakudoksessa piilevään hiljaiseen tulehdukseen. Koronavirus tarttuu helposti kudoksessa oleviin tulehdussoluihin. Pientä viitettä on myös siitä, että rokotteiden antama suoja ei ole ylipainoisten kohdalla yhtä tehokas kuin...

Kun Päivi Storgård julkaisi vuonna 2013 kirjan nimeltä Keinulaudalla, hän oli paljon esillä julkisuudessa. Fiktiivisen kirjan sisältöä pidettiin rohkeuden osoituksena, koska kirjassa käsitellään kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja Storgårdilla on sairaudesta omakohtaista kokemusta. Nykyään tositarinoihin perustuvia fiktiivisiä teoksia ilmestyy tämän tästä. Ne kiinnostavat yleisöä edelleen suuresti. Storgård kertoo myös yhä saavansa lukijoilta palautetta vuosien takaisesta...

Voimmeko koskaan sanoa tuntevamme puolisoamme, kun menemme tämän kanssa yhteen? Onko meidän mahdollista todella kohdata toista, jos päämme on täynnä erilaisia odotuksia toisesta? Varsinkin, jos näihin odotuksiin lisätään vieraaseen kulttuuriin liittämämme mielikuvat? Tällaisia asioita on pohtinut kirjailija, yliopisto-opettaja Katja Keisala, jonka esikoisromaani Kuubalainen serenadi unelmoiville naisille on juuri julkaistu. Kirjassa Keisala kertoo suomalaisen naisen ja kuubalaisen miehen...

Jos vaihdamme 50 tuuman telkkarin 60 tuuman vastaanottimeen, tulemmeko onnellisemmiksi? Entä lisääkö todellista elämänlaatuamme se, että kaupassa on jogurttivaihtoehtoja ennennäkemättömän paljon? Miksi tarvitsemme kaikkea niin paljon? Käsityksemme hyvinvoinnista perustuu sekä yksilötasolla että valtioiden tasolla jatkuvan kasvun ajatukseen. Vaurautta halutaan lisää. Talouskasvusta puhutaan koko ajan, mutta vähemmän puhutaan siitä, mitä tapahtuu talouskasvun sivutuotteena ja mikä on...

Räksyttävät koirat, äänekäs biletys, lehtipuhaltimen melu, tupakansavu, väärin täytetyt jäteastiat, turhat ajelut moottoriajoneuvolla, vääränlaiset aidat - muun muassa tällaiset asiat hiertävät suomalaisia naapurisuhteissaan. Joskus naapureiden välit äityvät jopa väkivaltaisiksi ja aiheuttavat ihmisille jokapäiväistä ahdistusta. Naapuririitojen tarkastelu antaa mahdollisuuden tutkia myös suomalaisten tapoja kohdata ja ratkoa konflikteja. Vain viidesosa menee suoraan puhumaan naapurille...

Kasvu ja kauneus. Nämä ovat avainsanoja puutarhan terapeuttisista vaikutuksista. Ihmismieli tarvitsee kauneutta ympärilleen. Esteettinen ympäristö rauhoittaa ja tuottaa myönteisiä ajatuksia. Tämä on tiedetty jo vuosisatojen ajan, kun psykiatrisia hoitolaitoksia on sijoitettu kauniiden mäntymetsien keskelle ja niiden yhteyteen on perustettu puutarhoja. Kasvien kasvun seuraaminen taas juurruuttaa meidät paikkaamme. Kasvit tuovat meille tietoisuutta luonnon kiertokulusta, jonka osa me itsekin...

Kirjallisuustieteen professori Heta Pyrhönen muistaa, miten hän ennen kouluikää lumoutui kirjan taikapiiristä, kun hänen isänsä luki lapsille ääneen Seitsemää veljestä. Hän eläytyi voimakkaasti kertomukseen ja pohti Juhanin tilannetta veljessarjan vanhimpana ja hiukan yksinkertaisena hahmona. ”Päätin lopulta seistä Juhanin rinnalla,” Pyrhönen muistelee nyt huvittuneena. Teininä hän luki Seitsemän veljestä uudelleen ja dynamiikka hänen mielessään muuttui. "Tämä onkin mielenkiintoista, miten...

Miten oman sukutaustamme vaikuttaa identiteettiimme ja elämäämme? Millainen merkitys ihmiselle on sillä, että hän tuntee omat juurensa ja tietää millaista elämää häntä edeltävät sukupolvet ovat eläneet? Milloin suvun tarinasta voi saada voimaa ja milloin se on taakka? Entä millä tavalla lähteä tutustumaan omaan sukuunsa, jos sen tarina on jäänyt vieraaksi? Sari Valton vieraina ovat tietokirjailija Liisa Lauerma, jolta on ilmestynyt kirja Suvun jäljillä sekä kirjailija Anna Soudakova, joka...

Meditaatio on nykyään suosittua. Sen sanotaan auttavan esimerkiksi ahdistukseen ja unettomuuteen. Meditaatiosuuntauksia on monenlaisia ja perinteitä löytyy sekä idästä että lännestä. Sarjakuvataiteilija Kaisa Lekalle meditointi on osa hindulaisen uskonnon harjoittamista ja psykologi Tony Dunderfeltille se on keino kasvaa henkisesti ja löytää mielenrauha hektisen arjen keskellä. Millaisia yhteisiä ja erottavia ajatuksia heillä on meditaation vaikutuksista ja päämääristä?

Murhia, kadonneita, rikollisliigan johtohenkilöitä, huumekauppaa. True crime -genreen liittyvässä kirjallisuudessa, tv-sarjoissa ja podcasteissa käydään läpi tosielämän hyytäviä rikosjuttuja. Analysoidaan mitä tapahtui, miten poliisi tapausta tutki, miten syyllinen selvisi, kuka oli uhri ja mitä epäselvää tapaukseen yhä liittyy. True crime on todella suosittua, minkä takia sitä tuotetaan yhä enenevässä määrin. Suomalainen true crime on kesyä verrattuna amerikkalaisiin tuotantoihin, joissa...

Täydennysrakentaminen, tornitalot, vanhojen talojen korottaminen. Siinä on keinoja, joilla varsinkin suuremmat kaupungit yrittävät mahduttaa keskustoihinsa lisää asuntoja. Mutta miten tiiviin rakentamisen buumissa varmistetaan, että kaupungeissa on kaikilla lähellään viheralueita, urheilukenttiä ja ulkoilumahdollisuuksia? Ja tehdäänkö uusista asunnoista nykyään liian pieniä, jolloin ne eivät sovellu esimerkiksi etätyöhön kovin hyvin? Miten kaupunkeja pitäisi suunnitella, että ne palvelevat...

Mitä annettavaa japanilaisella ruokakulttuurilla ja eritoten vuosisatoja vanhalla temppeliperinteellä olisi meille suomalaisille ja muille länsimaalaisille? Paljonkin, sanovat toimittaja, kirjailija ja Japanin-tuntija Heikki Valkama sekä japanilaisen kulttuurin tuntija Marjo Seki. He molemmat ovat asuneet Japanissa ison osan elämästään ja ovat nyt yhdessä kirjoittaneet Okazu-nimisen japanilaista temppelifilosofiaa noudattavan kasvisruokareseptikirjan. Temppeliruoka tuo ihan toisenlaista...

Onnellisuus on kulttuurissamme vahvasti sysätty yksilön omille harteille. Jokainen on oman onnensa seppä. Jokaisen on itse haettava merkitys omalle elämälleen ja maksimoitava hyvinvointinsa. Niinpä kehittelemme itsellemme paineita siitä, millaista se täydellinen onnellinen elämä voisi olla. Onnen jahtaaminen voi tehdä meistä kuitenkin ikuisesti tyytymättömiä ja onnettomia. Onnellisuustutkija Ilona Suojanen puhuu onnellisuusnaamioista, joita ihmiset pitävät erityisesti työpaikoilla. Ihanne...